Raskaamman musiikin vuosi 2015 päättyi suru-uutiseen rock-ikoni Ian “Lemmy” Kilmisterin siirtyessä esiintymään leppoisimmille areenoille, mutta elämä jatkuu ja toivottavasti niin kuin Lemmy olisi toivonut: “Everything Louder Than Everything Else”. Omalta osaltaan musiikkivuoden 2016 avaa Saksan speed metallin ylpeys Brainstorm albumillaan ”Scary Creatures,” joka on jo 11. bändin uralla. Lätyltä on aikaisemmin julkaistu single “The World To See”, joka toimii heti avausraitana. Yhtyeen tavaramerkkeihin kuuluvat raskaat kitarariffittelyt sekä vokalisti Andy B. Franckin jämäkkä ja hieman veikeä ulosanti. Mikäli Andy, joka hoitaa kapellimestarin hommia mitä tulee biisien kirjoittamiseen, on pelipäällä lopputulos saattaa olla täyden kympin suoritus. Yhtyeen edellinen albumi “Firesoul” vuodelta 2014 ei kuitenkaan tarjoillut mitään makunautintoa, joten odotukset eivät aivan katon rajaa tälle uutukaiselle hiponeet.
Levyn avauskappale esittelee Brainstormin tutut tavaramerkit. Tosin hieman kysymyksiä jää ilmaan leijumaan, koska biisi nyt ei kuitenkaan ole mikään aivan loistotuote. Levyn kuunneltuani ihmettelin avausraidan valitsemista sinkuksi, mutta aivan julkaisun kynnyksellä yhtye julkaisi melko osuvasti kappaleen “How Much Can You Take”. Tämä on jo huomattavasti tasokkaampi tuotos ja olisi sopinut videovalinnaksi paremmin. Näistä selvittyä seuraa niin ikään etukäteen kuultu “We Are…”. Kyseessä on albumin heikoin raina. Biisin alku tuo jotenkin vahvasti mieleen kilpakumppani Primal Fearin kappaleet levyltä ”Seven Seals.” Jos en tietäisi, mikä levy on kuuntelun alla, olisin saattanut musavisassa karahtaa rantakivetyksille. Biisi alkaa ihan mukavasti rumpujen paukkeella komppikitaran liittyessä mukaan, mutta kappaleen edetessä ote jotenkin luisuu raiteilta. Aivan lopussa saadaan aikaan kunnon musiikin mayhem säestettynä lapsikuorolla, joka ainoastaan huutaa kappaleen nimeä.
Brainstorm on rakentanut vahvan kivijalkansa levyn nimikkokappaleen ympärille monessakin mielessä. Juuri ”Scary Creatures” esittää albumilla tasaisinta ja sitä myöten sen parasta kappaletta. Levyn muukin parhaimmisto on sijoitettu raidan molemmille puolille. “Where Angels Dream” on albumin nopein raita ja toimii kuin se legendaarinen junan vessa, kappale saa pään ja jalat tamppaamaan rytmin mukana. Ja toisin kun yleensä, hyvä taso jatkuu loppuun asti. Eritoten mieleen jää myös mukava ripeä kitarasoolo. “Twisted Waysin” kertosäkeestä mieleen porautuu yhteislaulu ystävien kanssa hieman laitamyötäisessä kaulaillen. Ajatus siitä kirvoittaa pienen hymyn kasvoille, joten tässäkin on siltä osin onnistuttu. Levyn taituttua loppusuoralle, yhtyeen pojilta loppuu virta kesken ja biisit tuntuvat jotenkin väkisin väännetyiltä. Kuitenkin viimeinen kappale “Sky Among The Clouds” on oikein pirteä ja jättää tästä vajaat 50-minuuttisesta levystä hyvän maun suuhun.
Nyt on sitten aika sen legendaarisen tilinpäätöksen. Levyllä yhtye ei ole luopunut omista elementeistään, eli samalla väkevällä otteella mennään. Tämä toimii oikein mallikkaasti muutamaa kompastusta lukuun ottamatta. Yhtyeen kitaravirtuoosit Milan Loncaric ja Torsten Ihlenfeld hoitavat oman tonttinsa loistavasti ja ovat jopa parantaneet aiempaa ulosantiaan tälle levylle. Soolot herättävät huomion positiivisessa valossa, niihin on selkeästi panostettu ja miesten taidonnäytteitä on mukava kuunnella. ”Scary Creatures” ei tarjoile pelkkää mirhamia, mutta myös ala-arvoiset suoritukset loistavat poissaolollaan. Lätty on yhtyeen uran tasaisin ja suoraviivaisin suoritus kielien jonkinasteisesta kypsymisestä ja siitä, että yli 25-vuotisen uran aikana on opittu jotain. Albumilta on karsittu balladit pois kokonaan, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia, koska yhtye ei sillä osastolla ole aiemmin kovinkaan vahvasti loistanut. Tuotanto-puolella ei löydy mitään moitittavaa, niin kuin ei ole koskaan aikaisemminkaan ollut paria ensimmäistä albumia lukuun ottamatta. Brainstorm on aina onnistunut ujuttamaan levynsä allekirjoittaneen levyhyllyyn ja tällä kertaa “Scary Creatures” on sinne enemmän kuin tervetullut. Jos vuosi lähtee tähän malliin käyntiin, niin luvassa on hyvää mitä tulee raskaampaan musiikkiin.
Lopuksi haluan omalta osaltani vielä toivottaa kaikille Metalliluolan lukijoille mahtavaa hevivuoden 2016 alkua!
8/10
Jussi Krannila
1. The World To See
2. How Much Can You Take
3. We Are…
4. Where Angels Dream
5. Scary Creatures
6. Twisted Ways
7. Caressed By The Blackness
8. Scars In Your Eyes
9. Take Me To The Never
10. Sky Among The Clouds
Järvenpään Robin Hood, sijoittaa rahansa pienempien bändien fyysisiin levyihin. Genre suhteellisen laaja, aina rockista death metalliin. Parhaiten uppoaa perinteinen metalli tarttuvien melodioiden kera. Vapaa-aika ja harrastukset jotka ovat hyvinkin rajalliset kuluvat pääsääntöisesti mökillä kaikenlaiseen puuhasteluun, kalastuksesta puiden pilkkomiseen. Parasta mitä on: Kesäyöt, olut ja Heavy Metal! 🤘
 Metalliluolan arvio, Jussi Krannila.){kind=link}