Odotin innolla tämän levyn arvostelun kirjoittamista, koska Astariumin uusin levy “Hyperborea” on aivan järkyttävän huono! Heittämällä paskin kuulemani levy tänä vuonna.
SiN-taiteilijanimellä esiintyvä black metal -taiteilija on onnistunut luomaan 16 kappaleen kokonaisuuden, joista 10 ovat varsinaisia biisejä, loput kuusi ovat lyhyitä instrumentaalivälisoittoja. Kyseiset välisoitot ovat levyn ainoa positiivinen asia, sillä ne kestävät keskimäärin 1-1½ minuuttia.
Ja sitten huonot uutiset.
Levy kuulostaa kauttaaltaan muoviselta, eikä vähiten kämäisten konerumpujensa vuoksi. Myös syntikoiden osuus levyllä on erittäin dominoiva, ja osassa synasoundeissa käytetään jotain teknovivahdetta. Kitarat ovat ohuen ohuita tuulahduksia jossain taustalla, enkä ihmettelisi, vaikka nekin olisi jotenkin tietokoneella ohjelmoituja. SiNin vokaalisuoritukset ovat vaisuja röyhtäilyjä, jopa ns. makuuhuone-black metalin raskaassa sarjassa nämä ovat luokattoman onnettomat.
Osa biiseistä voisivat, ehkä, maybe, kenties olla siedettäviä, ellei niitä olisi tuotettu tällaisen hirvittävän pilipalisuodattimen läpi. Tämä on kenties yhden henkilön bändien ongelma, ettei ole hyvää kaveria sanomassa suoraan että “Ylermi, nää sun ideat ovat aivan kammottavia!”
Lopputuloksena on anteeksiantamattoman paska albumi, mutta hyvä meemi! Tällä voi kavereita naurattaa seuraavissa metallielämälle vihkiytyneissä bakkanaaleissa. Hyi saatana, en ole koskaan halunnut heittää mitään muovikiekkoa ikkunasta pihalle niin kovasti kuin Astariumin uusinta CD:tä.
Satanath Records, nyt joku roti niiden bändikiinnitysten kanssa!
4+/10
Janne Lesonen
1. Mysterious Fog
2. The Wild Hunt
3. Doomed
4. Halls Of Winter Gods
5. When The Proud Die
6. Snow Storm
7. Sign Of Cosmic Might
8. For The King!
9. Battle Glory
10. Daughter Of Imir
11. Red Rose
12. Kill To Survive
13. Carpathian Windspirit
14. Curse From The Past
15. Lucky Bastard
16. Zhothaqquah
Linkit:
http://www.astarium.ru/
https://astarium.bandcamp.com/
https://www.facebook.com/astariumofficial/
Musiikkidiggari jolle maistuu niin kosminen dub reggae kuin kiukkuinen black metal ja kaikkea siltä väliltä. Huumorintajuinen oman elämänsä kuningas, jolla on jyrkkiä mielipiteitä musiikista sekä ulkomusiikillisista seikoista. Harrastuksiin kuuluu englanninkielinen improvisaatiokomedia, itsensä kehittäminen sekä Seinfeld -tv-sarjan palvominen.
 Metalliluolan arvio, Janne Lesonen.){kind=link}