[three_fourth]Hollannin sotakoneisto Asphyx iskee ulos yhdeksännen studioalbuminsa nimeltä ”Incoming Death”. Yhtyeen kaksi edellistä tekelettä ”Deathhammer” sekä ”Death… The Brutal Way” eivät antaneet minkäänlaisia merkkejä taantumasta eikä sitä tapahdu nytkään. Asphyx on ehkä uransa parhaimmassa vedossa ja haastaa tuoreella kuolemanjulistuksellaan vakavasti yhtyeen klassikkolevyn ”Last One On Earthin”.
Niin kuin yhtyeen fanit osasivatkin odottaa, mitään muutosta musiikillisesti ei ole tapahtunut. Asphyx luottaa omiin tavaramerkkeihinsä. Keskitempoinen jyräys ja doomahtavan raskas hidastelu pudottavat pomminsa kohteeseensa tappavalla tarkkuudella. Jos yhtyeen soundimaailmassa on ollut aikaisemmin pieniä puutteita, niin nyt ne viimeisetkin hienosäädöt ovat saatu kohdilleen. Jälki on todella raskas, voimakas ja hengittävä. Kitarat murisevat alhaalta ja riffit iskevät takaraivoon kovalla paineella. Martin Van Drunenin henkeäsalpaava korina viimeistelee todella tasapainoisen soundimaailman.
Levyn yksitoista kappaletta pitää sisällään mitä parhaimpia vetoja. Heti avausraita ”Candiru” iskee konekiväärikomppanian lailla vihollisen kimppuun. Panttivankeja ei oteta ja kaikki tuhotaan mitä tuhottavissa on. Voin hyvin kuvitella miten biisi livesetissä saa päät kolisemaan ja moshpitin käyntiin. Yhtään heikommaksi ei jää ”Division Brandenburg”, joka jyrää raskaudellaan kaiken allensa. Jos avauskaksikko iskee kaikki peliin, niin tahtia hidastetaan ”Wardroidilla” joka kulkee sotalaivan tavoin kohti määränpäähänsä – hitaasti, mutta varmasti.
Nostan vielä esille hyvin asphyxmaisen ”It Came from the Skies:in”, loistavia melodioita sisältävän ja yllätyksellisen ”The Grand Denialin” sekä levyn loppupuolen ”Wildland Firen”. Viimeisenä mainittu näyttää miten veteraanit sotii. Ehdottomasti yksi levyn parhaimpia vetoja, joka salpaa hengityksen nopeamman paahdon ja raskaamman jyrinän ristitulessa. Kuolema maistuu taas pelottavan hyvältä.
Incoming Death on tämän vuoden ehdottomasti parhaimpia death metal – julkaisuja. Jo soundiensa puolesta materiaali kuulostaa vaan niin saakelin kovalta. Levy pitää koko matkansa ajan otteessa eikä kuuntelusessiota pysäytä edes hetkittäin liejuuntunut maaperä. Nyt jos koskaan on aika mennä etulinjaan. Kun tukijoukot ovat tätä luokkaa, niin kuolema kentällä antaa odottaa itseään. Se saapuu hitaasti, mutta varmasti..
8½/10
Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Candiru (02:40)
2. Division Brandenburg (3:05)
3. Wardroid (04:40)
4. The Feeder (04:06)
5. It Came From The Skies (03:29)
6. The Grand Denial (07:08)
7. Incoming Death (01:56)
8. Forerunners Of The Apocalypse (03:42)
9. Subterra Incognita (05.06)
10. Wildland Fire (03:41)
11. Death: The Only Immortal (08:09)[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Juha Karvonen, Metalliluola.){kind=link}