Alice Cooperin tai Alice Cooper Groupin – miten kokoonpanoa haluaa kukin kutsua – kuudes studioalbumi ”Billion Dollar Babies” täyttää komeat 50 vuotta, joten levy on ehdottomasti otettava siitä syystä uudelleen arvioon.
”Billion Dollar Babies” erosi Cooperin aiemmista studiolevyistä paremman tuotannon ja siistitymmän soundimaalimansa ansiosta, josta voidaan kiittää suurelta osin supertuottaja Bob Ezrinia.
Suuri merkitys on myös nerokkaalla biisijärjestyksellä. Levyn avaava ”Hello Hooray” -klassikko toimii, kuin se olisi kirjoitettu keikan avaukseksi tai kutsuksi Alicen kieroutuneeseen maailmaan. Ei niin tunnettu ”Raped And Freezin’” on yksi ”kadonneista” Alice-helmistä ja kappale on mainio 1970-luvun rock-veto.
Albumin kolmannen ja neljännen biisin voi huoletta nimetä jälleen klassikoiksi, sillä niin ”Elected”, kuin nimikappale ”Billion Dollar Babies” (jälkimmäisessä Alice duetoi 1970-luvulla suurta suosiota nauttineen folk-poppari Donovanin kanssa) ovat molemmat yhä Cooperin livesetin kulmakiviä ja jokaisen rock-fanin peruskirjastossa.
Mutta klassikkolevy ei olisi klassikko, jos sen vähemmän tunnetut kappaleet eivät kestäisi lähempää tarkastelua. A-puolen päättävä ”Unfinished Sweet” on millä mittapuulla nappiin osunut glam rock -herkku, jonka tahdissa on hyvä siirtyä B-puolelle.
Kääntöpuolen avaa ”No More Mr. Nice Guy” ja taas ollaan ikivihreän parissa, joten tämä käynnistyy vähintään yhtä hurjasti kuin levyn ensimmäinen puolisko. Esitystä seuraa yksi Alice Cooperin koko uran hienoimmista sävellyksistä, eli ”Generation Landslide”, joka jollain villillä tavalla yhdistää Alicen ja The Whon parhaat puolet loistavaksi kokonaisuudeksi. Kaiken kruunaa Alicen loistava sanoitus. Loppusuora ”Sick Things–Mary Ann–I Love The Dead” vie kuulijan suoraan Cooperin kauhumaisemiin päättäen albumin hienosti.
”Billion Dollar Babies” on ehdottomasti alkuperäisen Alice Cooper -kokoonpanon (Alice Cooper, Glen Buxton, Michael Bruce, Dennis Dunaway, Neal Smith) paras teos. Se on täyttä tavaraa alusta loppuun ja matka ”Hello Hooraysta” ”I Love The Deadiin” on kuin mahtava vuoristorata, joka onnistuu vielä 50 vuoden jälkeen yllättämään kuulijansa käänteillään.
Albumi nousi aikoinaan USA:n listaykköseksi ja paljon levyn merkityksestä Cooperin uralle kertoo se, että puolet sen kappaleista vaikuttaa Alicen live-setissä vielä 50 vuotta levyn julkaisun jälkeen.
10/10
Ilkka Järvenpää
1. Hello Hooray
2. Raped And Freezin’
3. Elected
4. Billion Dollar Babies
5. Unfinished Sweet
6. No More Mr. Nice Guy
7. Generation Landslide
8. Sick Things
9. Mary Ann
10. I Love The Dead
Vankasti kasarihevin, AOR:n ja ns. classic rockin suuntaan kumartava oululainen vanhempi herrasmies. Elämä pyörii pitkälti perheen, musahommien, siviilityön ja kuntoilun ympärillä. Harrastuksiin kuuluu elokuvat, englannin valioliiga, lukeminen, sekä hyvä ruoka ja juoma.
 Metalliluolan arvio, Ilkka Järvenpää.){kind=link}