Oululainen power metal -yhtye Afterworld julkaisi kaksi albumia (”Dark Side Of Mind” 1999 ja ”Connecting Animals” 2000) vuosituhannen vaihteessa.
Bändi katosi tutkan näytöltä pian jälkimmäisen levyn jälkeen, eikä herroista suuremmin tässä yhteydessä enää kuultu. Nyt, miltei 20 vuotta myöhemmin, Afterworld on palannut kuvioihin ja odotettavissa on suuria julkistuksia.
Jututimme vuonna 1993 perustetun bändin vokalistia Mika Kuokkasta ja keskustelimme mm. uudesta materiaalista, keikoista, Oulun metalliskenen kehityksestä sekä Kärppien jääkiekkojoukkueesta.
Afterworld vietti pitkään hiljaiseloa. Mikä sai teidät tekemään paluun miltei 20 vuoden tauon jälkeen?
Paluusta puhuttiin jo pitkään…ja kaikessa rauhassa…tosi rauhassa, kirjoitettiin ja nauhoitettiin uutta materiaalia aina ajoittain luovien luokattoman pitkien taukojen kera. Toki kaikki ovat tänä aikana tehneet myös muitakin musahommia ja projekteja. Ehkä lopullinen lähtölaukaus oli kuitenkin, kun Marco Järvenpää kysyi keikalle Teatrialle rakkaan vanhan kiertue- ja levy-yhtiö kumppanimme Embrazen kanssa ja tätä myöten treenatessa löytyi pikkuhiljaa se ehkä välillä kadoksissa ollut kipinä ja huumori.
Teiltä on tulossa myös uutta musiikkia albumin ja näillä näppäimillä ilmestyvän singlen voimin. Syntyikö uusi materiaali kivuttomasti ja ovatko sävellysmetodinne muuttuneet merkittävästi parinkymmenen vuoden takaisiin?
Ainakin niin, ettei ideoita enää tallenneta C-kasetille, heh. Demottiin melko nopeaan tahtiin heti toisen levyn jälkeen 2002 25 biisiä, joista päätyi tulevalle levylle vain yksi biisi ja sekin melkoisen muutosmyllyn jälkeen. Ei oltu oikein tyytyväisiä kappaleisiin… ne olivat karrikoidusti joko yli nopeaa power-hölkkää tai todella raskasta synkkää junttaa. Punainen lanka ja ns. Afterisoundi olivat ehkä hieman kadoksissa.
No onneksi se kuitenkin löytyi ja ne, jotka ovat kuulleet uutta materiaalia sanovat sen olevan parempaa kuin ikinä. Levyn rummut nauhoitettiin jo 2009 ja välillä oli vuoden kestäneitä luovia taukoja jos mistä syystä. Viimeisenä nauhoitettiin vielä toiset kitarat uusiksi elävöittämään soundia, kun kiinnitettiin viime kesänä remmiin toiseksi kitaristiksi loistava progressiivisen taustan omaava multi-instrumentalisti Oikku Oikarinen Trusties-yhtyeestä. Levyn nimeksi ei kuitenkaan tule Finnish Democracy, heh.
Kuullaanko uudella levyllä yllätyksiä, vai onko odotettavissa tuttua ja turvallista Afterworldia?
Enemmän on menty heavy metallin suuntaan power metal ja heavy rock -mausteilla. Laulumelodioihin satsattiin tällä kertaa erityisen paljon. Tuottajamme teemana oli kirjoittaa niin tarttuvia laulumelodioita, että ne voi soittaa vaikka nokkahuilulla. Biisi materiaali on kuitenkin entistä monipuolisempaa. Skaala on rauhallisen raskaasta tunnelmoinnista jopa todella raakaan runttaukseen. Huuliharppua ja lapsikuoroa kuullaan.
Soititte mm. paluukeikkanne Qstock-festareilla ja jaoitte myöhemmin lavan Oulun Teatrialla Burning Pointin, Embrazen ja Eternal Tears Of Sorrow´n kanssa. Millaisen vastaanoton olette saaneet keikoilla uuden tulemisenne myötä?
Hieman jännitti näin pitkän tauon jälkeen, mikä on vastaanotto, koska keikoilla bändin iskukyky lopulta punnitaan. Palaute on kuitenkin ollut parempaa kuin ikinä. Ja miksei olisi…itse näen, että nyt on kasassa kovin kokoonpanomme ikinä. Eikä vähiten motivaation suhteen. Jengi lauloi biisejä mukana, eikä yhteislaululta vältytty!
Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että Teatrian keikan jälkeen viimeinen biisi ”To The Afterworld” kaikui vielä kymmenen minuuttia vedon jälkeen salissa. Qstockin keikalla muuan Jere Lehtinen lauloi eturivissä mukana ja tunnustautui bändin tuotannon omaavaksi kuuntelijaksi. Ja keikkakunnon voi tarkistaa YouTubesta löytyvistä pätkistä. Itseasiassa Teatrian keikka tullaan julkaisemaan ensimmäisenä suomalaisena yhtyeenä käänteen tekevässä formaatissa myöhemmin erään ulkomaalaisen toimijan toimesta, mutta siitä ei voi vielä kertoa enempää.
Teillä oli hyvä kannatus myös ulkomailla. Onko tullut kyselyitä keikkojen osalta?
Itseasiassa on ollut kiinnostusta myös sieltä suunnalta, mutta tässä vuosien varrella on oppinut ettei huudella liikoja ennen kuin nimet on paperissa. Suomesta on myös tullut keikkakyselyjä, mutta ei haluttu aktivoitua keikkarintamalla ennen kuin on jotain uutta tarjottavaa. Tämän nyt julkaistavan singlen piti alun perin ilmestyä juuri Qstockin ja Teatrian keikkojen kieppeillä.
Olet ollut pitkään mukana musiikkimaailmassa ja teillä on Oulussa ollut vahva metalliskene pitkään. Onko paikallinen meininki muuttunut merkittävästi näiden vuosikymmenten aikana, joille muusikonurasi ulottuu?
Aikanaan tuli oltua tosiaan melko ytimessä, kun työskentelin omien bändien lisäksi myös mm. toimittajana ja DJ:nä metallin saralla, mutta nykyään ei ole tullut seurattua aktiivisesti nuorien bändien toimintaa. Ainakin Blind Channel tuntuu olevan kovassa nosteessa maailmalla. Veteraanibändien suhteen olen oikeastaan jäävi sanomaan mitään, kun suurin osa on kavereita tai tuttuja.
Pääsette lämmittelemään Battle Beastia Oulun jäähalliin. Mille tuntuu nousta lavalle tuollaisessa tapahtumassa?
Hienolta toki ja on muutenkin ollut mahtavaa, kun näin pitkän tauon jälkeen on pyydetty ja päästy suoraan soittamaan isoille areenoille.
Oulussa osataan metallimusiikin teon lisäksi myös pelata jääkiekkoa. Juhlitaanko keväällä Kärppien mestaruutta?
Kai tähän oululaisena ajoittain Kärppien peleissä keikkailevana (Duo Kuokkanen & Järvenpää) muusikkona ja yhden kärppärallin tehneenä on pakko vastata, että Kärpät is iron!
Haluatko lähettää terveisiä Metalliluolan lukijoille?
Nähdään keikoilla ja ottakaa meidän somekanavat haltuun, sillä tämän kevään ja vuoden aikana on luvassa, vaikka mitä mielenkiintoista juttua ja julkaisua. Come with us to the Afterworld!
Afterworldin uusi musiikkivideo Procol Harum -coverista ”Pandora’s Box” katsottavissa alta. Studiolevy ilmestyy tulevana kesänä. Yhtye lämmittelee Battle Beastia yhdessä Enforcerin kanssa Oulun Energia Areenalla 20.3.2020.
Haastattelu: Miika Manninen
Kuvat: Isabel Andersson
Club Teatria video: Esa Kankaala
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.