Heinolan rockjyrä Apulanta aloitti kevään 2020 klubikiertueella. Osuvasti nimetty “Nu Metal Is Great Again” -rundin avauspaikaksi valikoitui lopetusuhan alla oleva loppuunmyyty Helsingin The Circus.
Kolmihenkisestä viisihenkiseksi (ainakin kiertueelle) kokoonpanoksi kasvanut Suomen yksi menestyneimmistä rock-yhtyeistä tarjoili kiertueen nimensä mukaisen setin. Illan kimaraan oli valikoitunut kaikki riffeistä riffeimmät biisit – ja riffejä Apulanta osaa tehdä. Bändi julisti jo Jyrki-ohjelmassa vuonna 2000 nu metal -aallon loppukautena olevansa kovimpia genren tekijöitä – ainakin Suomessa. Tuolloin julkaistu biisi “Amerika” onkin pirullisen hyvä osoitus tästä ja kappale soi myös The Circuksen illassa. Bändin uusin mainio hitti “Lokin Päällä Lokki” jatkoi samaa nu metal -linjaa 19 vuotta myöhemmin. Miten “metallia” Apulanta onkaan on eri asia. Osuvimmin voisi kai sanoa bändin olevan erittäin metallia tiettyyn rajaan asti. Loppu on radiorockia, jossa on kaukainen häivähdys angstista punkia.
Fanit nuoremmasta ikäluokasta “Vain Elämää” -ohjelmaa seuranneeseen senioriväkeen asti saivat aimo annoksen Apista ja on vaikea uskoa kenenkään olevan tyytymätön illan keikkaan. Bändi oli hyvällä tuulella ja vaikka setin alkupäässä hieman näkyikin kiertueen avauksen jännitys, niin Apulanta hoiti tonttinsa ammattilaisen elkein.
Olen nähnyt bändin muutaman kerran livenä ja tämä oli selvästi onnistunein ja viihdyttävin keikka. Bändi soitti tiukasti yhteen ja rumpali Santapukkikin oli sijoitettu aivan lavan reunalle paiskimaan iltatöitään. Vain mukana olleen DJ:n olemassaolo ja lisäarvo jäi hieman askarruttamaan, mutta uskoisin olevani jotenkin rajallinen enkä ymmärrä kaikkia nu metal -genren hienouksia.
KUVAT JA TEKSTI: PETE ALANDER
Heavyn moniottelija, vapaa-ajattelija, satanistisuvakki ja humanisti. Metallin maku suussa on vahvasti black-painotteinen, vaikka Judas Priest on se suurin rakkaus. Suunnittelen ja ylläpidän Luolan nettisivua ja brändi-ilmettä. Kirjoitan artikkeleita, arvioita, uutisia ja haastatteluja sekä kuvaan keikat ja festarit. Odotan, että Martti Servo tekisi joskus metallialbumin.
