Lord Of Pagathorn – Nekros Philia (2014)

MAINOS:




Kirkkoherran tytär makaa sidottuna, naama hupulla peitettynä pimeässä metsässä osallisena rituaaliin, jonka päähenkilöksi hän on joutunut. Lapio iskee maahan ja hiekka valuu hitaasti kuin veri. Hauta on valmis ja sen pohjalla on arkku. Tähänkö kaikki päättyy? Tässä lyhyesti suomalaisen black metal yhtyeen Lord Of Pagathornin uusimman teemalevyn tarina, joka on kiedottu noin 40 minuuttiin raakaa ja alkukantaista black metallia.

Lord Of Pagathorn on eräänlainen kulttibändi, jonka historia ylettyy aina 90-luvun alkuun. Pienjulkaisujen jälkeen yhtye katosi pimeyteen ja teki paluun loistavan Msilihporcen demon myötä vuonna 2010. Pari vuotta myöhemmin työnnettiin ulos parin kappaleen EP, joka oli alkusoittoa tulevalle. Ensimmäinen täyspitkä Nekros Philia saatiin viimein ulos ja kohina oli yllättävänkin suurta ennen levyn julkaisua. Lunastaako Corpselordin luotsaama yhtye odotukset ja onko vuosien odotusaika kaiken arvoista?

Levyn avaa tunnelmallinen intro joka johdattelee kuuntelijan suoraan pimeyden ytimeen. ”Chapter I” käynnistää varsinaisen rituaalin. Heti ensimmäinen huomio kiinnittyy varsin perinteikkäisiin soundeihin. Soittimimet ovat täysin balanssissa ja riffit repivät Corpselordin äärimmäisen pahansuovan kähinän johdattelemana sielusi matkalle, josta ei ole paluuta. ”Chapter I” on varmasti yksi parhaimpia suomalaisia black metal kappaleita mitä on koskaan tehty. Vaikka kaasujalkaa painetaankin niin kappale pysyy kasassa eikä mihinkään sekasotkuun sorruta, tästä pitää huolen temponvaihdokset ja selkeä biisirakenne. ”Chapter II” sekä ”Chapter III” jatkavat laadukasta jälkeä vaikka menoa paikoin hieman hidastetaankin ja akustista kitarointia tuodaan yhtenäistämään tunnelmaa.

En tässä arviossa hae vertauskuvia toisista yhtyeistä, koska mielikuvat pitää itse luoda ja kokea. Mitään teknistä musertavuutta tällä levyllä et tule löytämään. Bändin lähestymistapa on luonnonläheinen ja varmasti tietoinen ratkaisu. Black metallin alkujuuria korostetaan ja tästä hyvä esimerkki on kirkonkellojen käynnistämä kappale ”Chapter IV”, jonka puhdas ja perinteinenkin riffittely saa kontrastia pimeyden ja pahuuden voimista. Levyn loppupuolella isketään tarttuva ja kiero biisi ”Chapter VI”, joka on jollain sairaalla tavalla kaunis. Kappaleen sanoitukset ovat levyn parasta antia ja itse asiassa tähän biisiin kiteytyy levyn tarina. Corpselordin äänessä on jotain hypnoottista ja hyytävää tuskaa, mitä harvoin tulee enää 2010-luvulla black metallissa koettua. Levyn päättävä ”Chapter VII” lähes seitsemän minuutin mitallaan sitoo levyn tiukasti pakettiin, vaikka sävellykseltään ei levyn parhaimmistoon ylläkään.

Vuosien odotus on varmasti kaiken arvoista. Nekros Philia on tämän vuoden paras suomalainen black metal julkaisu. Albumin yhtenäinen tunnelma ja ahdistava tarina saa palaamaan 90-luvulle, milloin joka levy tuli kahlittua kansivihkoja myöten lävitse. Jos Corpselordin kähinä ja kitaransoitto saa ylistyksiä, niin ei voi myöskään jättää mainitsematta Hellwindin takuuvarmaa kannutusta tai Seditin hyökkäävää bassotyöskentelyä. Hieno kansitaide kruunaa albumin vaikka sitä kuuluisaa yhtyeen kuvaa et tulekaan löytämään.

”Bury him in a nameless grave!”

8,5/10

Juha Karvonen

1. Intro “In a dream”
2. Chapter I
Pt.1 “The Asylum Gates”
Pt.2 “The Path Leads Astray”
3.Interlude I “Descended Pestilence”
4. Chapter II
Pt. 1 “The Unholy Face Of Fate”
Pt. 2 “On a Home Soil”
5. Chapter III
Pt.1 “Buried Secrets”
Pt.2 “Sinister Sister Inn”
6. Chapter IV
Pt. 1 “Old Bell Tolls”
Pt. 2 “Nocturnal Noora”
7. Intro “The Trap”
8. Chapter V
Pt. 1 “Robbing The Breathing”
Pt. 2 “My Garden of Eden, Underground Eden”
9. Interlude II “The Beast In Man”
10. Chapter VI
Pt. 1 “Full Moon Necrophilia”
Pt. 2 “Ritual”
11. Chapter VII
Pt. 1 “The Awakening”
Pt. 2 “Imprisoned”
Pt. 3 “Potion Of Poison”
12. Outro “Necropolis”[/one_fourth_last]

Profiili |  + artikkelit

Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-