Torstaina 26.4. koettiin Helsingissä suomalaisen metallihistorian klassikkohetkiä, kun pitkän linjan musikantit Tuomas Saukkonen ja Jari Mäenpää luotsasivat moderneimmat orkesterinsa Nosturin lavalle.
Ikärajaton tilaisuus veti puoleensa sekä tulevaisuuden toivoja, että pidempään kenttää seuranneita pitkätukkia.
Wolfheart – kovaa ja matalalta
Keikkapaikan akustiikka tai miksaus ei tehnyt oikeutta Wolfheartin monipuoliselle rytinälle, joka soi kovalla volyymillä ja repi sekä sielua, että tulppia korvista – hyvällä vai huonolla tavalla, se riippunee fanituksen omistautuneisuuden asteesta.
Osa taitavan soitannon nyansseista siis katosi puuroutuvien tuplabassarien sekaan, mutta se ei näyttänyt menoa haittaavan, vaan kahdella tuuraajalla paikattu kokoonpano sai jo parilla avausbiisillä yleisön notkistumaan. Vaikutti siltä, että osa etenkin nuoremmasta jengistä oli tullut paikalle katsomaan nimenomaan Wolfheartia.
Raastavan kauniit suvantovaiheet mm. ”Aeon Of Coldissa” loivat pieniä hengähdystaukoja ja kertoivat selkeästi orkesterin potentiaalista blastitykittelyn ulkopuoleltakin. ”Strength And Valour” setin puolivälissä taas lietsoi yleisössä jo circlepittiä, Saukkosen intoutuessa kehumaan yleisöä tukanheiluttelusta arki-iltana ennen kahdeksaa.
Wintersunin toivebiisi-kimara villitsi
Tilaisuus oli toinen Wintersunin kevään kolmesta By Request -keikasta, joissa fanit saivat äänestää toivomiaan kappaleita yhtyeen kolmelta ensimmäiseltä levyltä sosiaalisessa mediassa. Osallistuminen kattauksen valmisteluun luonnollisesti viritti tulevan yleisön pöhköksi jo etukäteen, joten lettiä ja nyrkkiä oli ilmassa jo ensimmäisestä nuotista alkaen.
Pääesiintyjällä oli visuaalisuus komeasti hallussa, ja taustarekvisiitta kirkkaine perusväreineen lienee ollut perua viimeisimmän levyn ”The Forest Seasons” vuodenaikateemasta.
Jarin mielipuolisen keksijän tai velhon lavapreesens vaati yleisöä chanttaamaan ja väkihän chanttasi. Erikoismanöövereinä nähtiin encoren jälkeinen tukkatuulettimen manuaalinen käyttö, romanttinen yhteiskitarointi kera kitaristi Asim Searahin ja jälkimmäisen kaapelisalaattia uhmaavat piruetit.
Jos paljon antaa, paljon saa: sekä junioriosasto että kaljakarsinan setämiehet ja tätinaiset yltyivät postmoderniin mutta samalla paloturvalliseen sytkärihuojuntaan, eli tuikuttelemaan mobiililaitteidensa salamavaloilla. Lopulta näytti siltä, että muutama viaton sivustaseuraaja ja rokkipoliisikin hoilasi mukana, ainakin demoajoista saakka Mäenpään repertuaariin kuuluneen ”Sadness And Haten” kertosäkeen ajan.
Illan ohjelma toimi kuten metallikeikan kuuluukin toimia, lähettäen ruuhkatukat koteihinsa tai illanvieton jatkoon musiikista voimaantuneina.
Teksti: Tommi Ekholm
Kuvat: Raisa Krogerus ©Metalliluola
Metalliluolan uutistoimitus. Tällä hetkellä uutisia ja tiedotteita julkaisevat Ville Krannila, Pete Alander, Mikko Huuhka ja Joni Renko.
