Vuonna 2016 perustettu kotimainen Tyhjä-yhtye kurittaa kuulijaansa esimerkillisellä äärimetallillaan. ”Valtakunta” on kolmihenkisen lappeenrantalaisryhmän toinen täyspitkä, joka on tuotettu täysin yhtyeen omin voimin. Tyhjä julkaisi aiemmin ”Demo2020” -nimisen EP:n, jossa oli mukana ulkopuolinen tuottaja, mutta albuminsa yhtye tahtoi toteuttaa itsenäisesti. Hyvää työtä kolmikko on tehnytkin ja rosoisen särkyvä, jopa stereotyyppinen black metal -soundi kajahtelee vihaisesti kuulijan korvaan.
”Valtakunta”-albumi on pääosin kirjoitettu ja toteutettu pandemian pahimpina aikoina, mutta yhtyeen mukaan kyseinen ajanjakso ei vaikuttanut millään tavalla levyn tekoon. Sen sijaan seitsemän kappaleen ja reilun puolituntisen anti julistaa vihaisella vimmallaan ihmiskuntamme sokeutta, kurjuutta ja tulevaa yhteiskunnan totaalista tuhoa, jossa kaikki kuolevat ja unohtuvat iäksi.
Tyhjä ei yritäkään tuoda perinteisen makuiseen äärimetalliinsa mitään uusia ulottuvuuksia tai nyansseja, jotka voisivat erottaa yhtyeen muista vastaavista. Eikä oikeastaan tarvitsekaan. Tyhjä osaa tonttinsa ja levystä jää päällimmäiseksi varsin ok-fiilis. Modernit mausteet on sekoitettu jo hyviksi todettuihin aineksiin. Vokalisti ja kitaristi Alander (aivan jäätävän upea sukunimi by the way…) kähisee kappaleet vihaisella intensiteetillään basisti Nakarin tukiessa taustalauluja. Rumpali Jarva tykittää haastavammatkin kappaleet, kuten ”Valtakunta”, kunnialla läpi.
”Valtakunta” on tasan sitä itseään, eli perinteistä black metallia, johon on haettu vauhtia etenkin 90-luvun raaemmista tuotoksista ja yhtyeistä. Levy ei petä, ja suon yhtyeelle pitkää ikää ennen kuin tuhoudumme kaikki tältä planeetalta.
7+/10
https://www.facebook.com/tyhjband
https://tyhj.bandcamp.com/album/valtakunta
Heavyn moniottelija, vapaa-ajattelija, satanistisuvakki ja humanisti. Metallin maku suussa on vahvasti black-painotteinen, vaikka Judas Priest on se suurin rakkaus. Suunnittelen ja ylläpidän Luolan nettisivua ja brändi-ilmettä. Kirjoitan artikkeleita, arvioita, uutisia ja haastatteluja sekä kuvaan keikat ja festarit. Odotan, että Martti Servo tekisi joskus metallialbumin.
