Sepultura – Kairos (2011)

[three_fourth]Sepultura oli vuonna 2011 täysin erilainen yhtye kuin 80-luvun lopulla, milloin yhtyeeseen ensikertaa tutustuin. Historiaa on turha enää käydä lävitse, mutta Chaos A.D.:n jälkeinen aika ja laulaja Max Cavaleran poislähtö ajoi yhtyettä koko ajan kaueammaksi itsestäni. Vaikka karismaattinen Derrick Green oli oikea mies astumaan suuriin saappaisiin, niin jotenkin yhtyeen musiikillinen suuntaus meni väärään suuntaan. Greenin aikakauden albumeista ensimmäistä kertaa pysähdyin kunnolla vasta Kairoksen kohdalla, sitä ennen julkaistut albumit suhahtelivat vuosien aikana ohitse vailla minkäänlaisia tuntemuksia.

Sanon suoraan, että odotukset Kairosta kohtaan olivat täysin nollassa. Ensikuuntelut olivat kuitenkin positiivisia ja levyyn oli helppo päästä sisälle. Yhtye oli ottanut isoja askeleita kohti 90-lukua. Riffit ovat levyllä hyvin sepulturamaisia ja pilkahdukset thrash-aikakaudesta puskevat ajoittain esille. Albumi on hyvin rytmikäs ja monet biisit pohjautuvat suoraan toistoon. Sanoitukset käsittelevät aikaa ja aikamatkoja tehdään tulevaisuuteen kuin myös historiaan.

Vaikka Kairos onkin turvallisen tutun kuuloinen, niin myös albumin heikkoudet tulevat esille mitä pidemmälle levylle edetään. Kappaleita on 15 ja bonusversiossa vielä kaksi lisää. Vaikka nyansseja, groovea ja paikoin erinomaista menoakin löytyy, niin levy tuntuu liian pitkältä ja surkeat väli-introt sotkevat kokonaisuutta. Aavistuksen tasapaksusta materiaalista nousee kumminkin kappaleita ylitse muiden, jotka saavat albumin kokonaisuuden paremman puolelle.

Levyn toinen kappale ”Kairos” kunnioittaa Chaos A.D.:n perintöä ja hienosti sen tekeekin. Biisi groovaa tahdikkaasti ja Greenin vahva tulkinta istuu kappaleeseen täydellisesti. Tahtia kiristellään seuraavan kappaleen ”Resentlessin” aikana. Yksinkertaisen sahausriffin saattelemana uppoudutaan myös syvemmälle Sepulturan hienojen melodioiden maailmaan. Vähän ihmeellisesti levyn alkupuolelle sijoitettu Ministry coveri ”Just One Fix” potkiikin sitten oikein kunnolla.

Levyn runttauslinjaa jatketaan ”Dialogin” sekä ”Maskin” tahdissa ja kyllähän ne toimivat, vaikka suhteellisen pienien rajojen sisällä liikutaankin. Vielä kauemmaksi historiaan matkustetaan thrash-rutistuksen ”No One Will Standin” voimin. Vaikka kappaleen sävellys ei päätä huomaa, niin biisin yltiöpäinen kaahaus tuo levylle tarvittavaa vaihtelua. Bonusbiiseistä Prodigyn ”Firestarter” on mielestäni järjetön veto, joka ei tee kunniaa edes alkuperäiselle versiolle.

Kairos on parasta Sepulturaa siten Chaos A.D.:n. Tuottaja Roy Z. on tehnyt hyvää työtä ja kyllähän Kairos kuulostaa Sepulturalta itseltään. Soundit ovat raskaat ja jopa kireät, jotka tuovat musiikkiin tarvitsemaansa dynamiikkaa. Derrick Green saa kumminkin kunniamaininnan laulustaan. Nyt olisi viimeistään aika nostaa Green sille jalustalle mille hän kuuluu. Vaikka albumi ei Sepulturan kärkikolmikkoon mahdukaan, niin kyllä Kairosta voi vahvasti suositella alaan vihkiytyneille hevareille. Ja yksi asia on varma, nimittäin niskasärky!

8- / 10

Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]

sepultura

1. Spectrum (4:03)
2. Kairos (3:37)
3. Relentless (3:36)
4. 2011 (0:30)
5. Just One Fix (Ministry cover) (3:33)
6. Dialog (4:57)
7. Mask (4:31)
8. 1433 (0:31)
9. Seethe (2:27)
10. Born Strong (4:40)
11. Embrace the Storm (3:32)
12. 5772 (0:29)
13. No One Will Stand (3:17)[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here