Rhapsody Of Fire – The Eight Mountain (2019)

Kuva: Jutun yhteydessä mainittu yhtye/artisti/levy-yhtiö/tiedottaja ja/tai sen lähettämä lehdistö- tai promootiokuva tai kuvassa ilmoitettu valokuvaaja.
MAINOS:



Alun perin jo vuonna 1993 alkunsa saanut ja nykyään Rhapsody Of Fire -nimeä totteleva italialaisyhtye on kulkenut värikkään matkan. Kaiken ulkomusiikillisen säätämisen ohessa sinfonisen voimametallin erikoisryhmä on saanut aikaan suuria tunteita ja upeita levyjä.

Kovimpien saavutusten jälkeen ote on lipsunut ja bändi on vajonnut kauas siitä, mitä se parhaimmillaan oli. Ei ole ollut toivoakaan, että ”Dawn Of Victoryn” kaltaiseen kultasuoneen olisi päästy enää käsiksi. Itse asiassa viimeinen kunnollinen onnistuminen koettiin vuonna 2004 ”Symphony Of Enchanted Lands II – The Dark Secretin” myötä.

Lyhyen intron saattelemana käynnistyvä ”The Eight Mountain” paljastuu hyväksi, tasaiseksi, sekä jopa yllättävän energiseksi levyksi. Kappaleet ovat ytimekkäitä ja pituudet pysyvät hyvin aisoissa. Pari kertaa mennään hallitusti 10 minuutin pintaan, mutta muutoin keskipituudet juoksevat alle viidessä minuutissa. Biisejä on 12 sekä kokonaiskestoa on reilu tunti. Tasaisesta materiaalista huolimatta tästä olisi voitu saada pienellä tiivistämisellä tiukempi kokonaisuus kasaan.

Levyn tuotanto on mahtipontista, mutta maltillista, eikä lainkaan niin tukkoista ja täyteen ammuttua kuin olisi voinut pelätä. Myös bändi kuulostaa hyvälle, erityisesti vuodesta 2016 mukana ollut vokalisti Giacomo Voli vakuuttaa. Äijästä lähtee melkoinen skaala ääniä ja hän on ollut oiva valinta täyttämään Fabio Lionen tontti.

Keskenään tasaisen hyvästä materiaalista on alkuun hankala nostaa esiin yksittäisiä biisejä. Pidemmän kypsyttelyn seurauksena esiin alkaa lopulta nousta muutama vahva kandidaatti levyn parhaimmaksi vedoksi. Hyvän kertosäkeen voimin lentävä ”Warrior Heart”, reilut 9 minuuttia laukkaava eeppinen ”March Against The Tyrant” ja hieno slovari ”The Wind, The Rain And The Moon” ovat kelpo biisejä.

Kokonaisuutena ”The Eight Mountain” on hyvä levy. Se ylittää odotukset komeasti, osittain toki siksi, ettei niitä juuri ollut. Se ei nouse haastamaan tekijänsä kovimpia saavutuksia, mutta kyseessä on hyvä näyttö italialaisten nykykunnosta. Kappalemateriaali on perusvahvalla tasolla, eikä suuria notkahduksia ole joukossa. Muutamaa kunnon hitti-iskua tässä jää kaipaamaan, mutta kyseessä on silti paras Rhapsody Of Fire -albumi 15 vuoteen.

7½/10

Miika Manninen

1.Abyss Of Pain
2.Seven Heroic Deeds
3.Master Of Peace
4.Rain Of Fury
5.White Wizard
6.Warrior Heart
7.The Courage To Forgive
8.March Against The Tyrant
9.Clash Of Times
10.The Legend Goes On
11.The Wind, The Rain And The Moon
12.Tales Of A Hero´s Fate

+ artikkelit

Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.