Wolfshead – Leaden (2017)

Kuva: Jutun yhteydessä mainittu yhtye/artisti/levy-yhtiö/tiedottaja ja/tai sen lähettämä lehdistö- tai promootiokuva tai kuvassa ilmoitettu valokuvaaja
MAINOS:



Kovin harvoin tuntuu nykyään tulevan vastaan sellaisia perushevibändejä, jotka ovat asian ytimessä eivätkä sorru biisintekoratkaisuissa laiskoihin keinoihin. Lainailla osaa melkein jokainen ja niin sanottua retroilua kyllä riittää musiikkikentällä valtavasti. Jos haluaa nostaa hattua metallin esi-isille, pitää osata tehdä se tietyllä arvokkuudella ja kekseliäisyydellä.

Oululainen Wolfshead on onneksi laskettavissa parempaan kastiin. Yhtyeen ensialbumi ”Leaden” on mukavan perinnetietoista lätkyttelyä, jossa yhdistyy vaikutteidensa puolesta Motörhead, Black Sabbath sekä ripaus NWOBHM-maustetta. Biiseissä on juuri sopivasti omanlaistaan otetta, jotta touhu ei missään vaiheessa täysin mene esikuvien kumarteluksi.

Levyn kohokohtia ovat doomahtavasti laahustava ”Children Shouldn’t Play with Dead Things” sekä jossain määrin Ozzy Osbournen soolomateriaalilta kuulostava ”The Hangman”. Wolfshead tuntuu luottavan tuotannollisesti vähäeleisyyteen ja soittimet kuulostavat juuri siltä kuin niiden pitääkin. Ei turhia krumeluureja, vaan aitoa heavy metallia.

Mitään valtavan yllätyksellistä ”Leaden” ei tarjoa, mutta ei tämänlaisista lähtökohdista ponnistavalta levyltä kokeellisuutta odotakaan. Mikäli korvaa miellyttävät sellaiset uudet tulokkaat kuin norjalainen Devil sekä ruotsalainen Grand Magus, Wolfshead ei taatusti petä kuulijaa. Varsinaiseen mestariteokseen vaaditaan vielä jotain rajoja rikkovaa ideaa, jota jään yhtyeeltä odottamaan jatkon varalle.

8-/10

Joonas Hynninen

1. Vukodlak
2. Children Shouldn’t Play with Dead Things
3. Purifier
4. When the Stars Are Right
5. Division of the Damned
6. Haruspex
7. Winds Over Potter’s Field
8. The Hangman

 

+ artikkelit

Metalliluolan uutistoimitus. Tällä hetkellä uutisia ja tiedotteita julkaisevat Ville Krannila, Pete Alander, Mikko Huuhka ja Joni Renko.