Kotimainen hard rock-pumppu Wishing Well on palannut. Onnistuneen ”Chasing Rainbows” -debyytin jälkeen on jälleen rakenneltu uusia biisejä ja kasaan on saatu monipuolinen albumi, josta löytyy niin power metalia, kuin myös doom metal -vivahdetta hard rock/heavy metal -poljennon lisäksi.
Bändin musiikissa suurta roolia näyttelevät Hammond-urut, melodisuus sekä erityisesti laulaja Rafael Castillon upea raspiääni. Wishing Well on myös jälleen panostanut hienoihin kertosäkeisiin ja useammassa biisissä on potkua varsin mukavasti.
”Rat Race” käynnistyy kuin tykin suusta ”Wheeling And Dealing”/”Children Of Paradise”-kaksikon myötä: Kyseiset sävellykset ovat potentiaalista hittikamaa tarttuvine kertosäkeineen ja melodioineen. Etenkin jälkimmäinen sävellys omaa kovan luokan tartuntavaaran ja biisiin lisätty kertosäettä vahvistava lapsikuoro toimii kuin se kuuluisa junan vessa.
Avauskaksikon jälkeen tarjoillaan hieman tasaisempaa materiaalia, eikä hittimittari värähtele samaan tahtiin kuin alussa, mutta sävellysten taso pysyy kuitenkin hyvänä. Ainoastaan ”A Little Dream” -instrumentaali jää hieman turhaksi välisoitoksi muiden kappaleiden seassa. Tämän jälkeen kuitenkin taso taas nousee ja levyn loppu on hienoa kuultavaa ”Grain Of Sand”-slovarin ja albumin päättävän ”You Can´t Keep A Good Man Down”/”The Day Of Doom” -kaksikon myötä. Etenkin viimeksi mainitun doomimpi ote sopii bändin näppeihin todella hyvin ja biisi on mitä parhain päätös hyvälle kokonaisuudelle.
Wishing Well on saanut kasaan hyvän ja ennen kaikkea monipuolisen levyn, jossa kuitenkaan ei missään kohtaa kadoteta juonen ”punaista lankaa”, vaikka eri metalligenreistä on vaikutetta imettykin. ”Rat Race” toimii varmasti niin vanhan liiton heavy diggarille, kuin myös nuoremmalle sukupolvelle.
8-/10
Miika Manninen
1. Wheeling And Dealing
2. Children Of Paradise
3. Sleepless Nights
4. Pilgrim Caravan
5. Rat Race
6. Falling Out Of Love
7. A Little Dream
8. Grain Of Sand
9. You Can’t Keep A Good Man Down
10. The Day Of Doom
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 - levyarvio. Miika Manninen, Metalliluola.){kind=link}