Vuonna 1978 perustettu Girlschool on genressään yksi brittiläisen perusrockin perinteikkäistä kulmakivistä ja samalla tienraivaaja monille muille naisbändeille.

Nyt 45 vuotta myöhemmin yhtye on edelleen kasassa ja alkuperäisjäsenten Kim McAuliffen (kitara, laulu) ja Denise Dufortin (rummut) lisäksi nykykoonpanon täydentävät Tracey Lamb (basso), sekä Jackie Chambers (kitara, laulu). Chambers liittyi bändiin vuonna 1999 ja Lamb on ollut mukana vaihtelevia jaksoja aina vuodesta 1987 lähtien.

Girlschool on nähty vuosien varrella usein Suomessa ja nyt synkän syksyn kynnyksellä oli vuorossa viisi keikkaa käsittävä kiertue maassamme. Kiertueen avauskeikka soitettiin Helsingin Malmitalolla, jonka 200 paikkainen sali oli loppuunmyyty. Sopivan intiimi paikka oli oiva valinta keikalle ja tarjosi mahdollisuuden nähdä yhtyeen perinteisistä rock klubeista poikkeavassa ympäristössä.

Malmitalon illan avasi kotimainen Wishing Well ja hyvin avasi. Perinteinen heavy/hard rock soi mainiosti Deep Purplen ja Uriah Heepin hengessä. Yhtyeellä on julkaistuna neljä albumia, joista tuorein ”Sin And Shame” julkaistiin tänä vuonna. Vahvaa kappalemateriaalia löytyy tasaisesti kaikilta levyiltä ja livenä homma toimii mallikkaasti. Tällaiselle classic rockin perinteitä kunnioittavalle musiikille on aina tilausta ja oma paikkansa myös allekirjoittaneen musiikkikirjastossa. Hyvä alku illalle!

Girlschool luotti omalla keikallaan odotetusti eniten vanhaan tuotantoon. Debyyttialbumi ”Demolition” (1980) ja sitä seurannut ”Hit And Run” (1981) soivat yhteensä yhdeksän biisin voimin. Nelikon esiintyminen oli hyväntuulista hauskoine välispiikkeineen ja esiintymisen ilo välittyi varmasti aivan ylimmille penkkiriveille asti. Salin valot loivat esitykselle näyttävät puitteet ja myös miksauspuolella oli tehty laatutyötä äänen toistuessa selkeänä ja sopivalla voimakkuudella.

Vaikka setin pääpaino oli siis yhtyeen alkuaikojen materiaalissa, pelkästään nostalgiabändiksi Girlschool ei ole suostunut jäämään. Uutta materiaalia on syntynyt näihin päiviin asti ja vuonna 2015 julkaistun mainion ”Guilty As Sin” -albumin jatkoksi kauppoihin saatiin äskettäin uunituore ”WTFortyfive?” -pitkäsoitto, joka on vahva osoitus nelikon iskukyvystä vielä 45 vuotta yhtyeen perustamisen jälkeen.

Tuoreelta levyltä settiin poimittu “It Is What It Is” sai Malmitalossa maailman ensi-iltansa livenä. Kappaleen jälkeen McAuliffe nauroi, ettei mennyt putkeen, kun sanat eivät olleet vielä täysin muistissa ja sama säkeistö tuli toistettua kahteen kertaan. Tällaiset pikku virheet ovat kivoja juttuja, sillä live-esitys on aina uniikki tapahtuma, eikä kaiken tarvitse olla niin täydellistä kuin studiossa saadaan aikaan. Uuden albumin kappaleista “Up To No Good” oli saanut ensiesityksensä seuraavana iltana Tampereella.

Legendaarinen Motörhead on ollut suuri osa Girlschoolin tarinaa ja yhteinen taival alkoi jo aivan bändin alkuvuosina Lemmyn ja kumppaneiden ottaessa Girlschoolin kiertueelleen lämmittelijäksi. Myös musiikkia tehtiin yhdessä ja vuonna 1981 julkaistu ”St Valentines Day Massacre” -EP on klassikko.

Tätä EP:tä ei luonnollisesti sivuutettu illan konsertissa. Varsinaisen setin päättivät kunniakkaasti ensin vahvalla sykkeellä vedetty “Bomber” ja heti perään alunperin ”Demolition”-albumilla julkaistu, ja myös ”St Valentines Day Massacrelta” Motörhead-versiona löytyvä “Emergency”.

Vuoden 1982 ”Screaming Blue Murder” -albumin nimikappale oli valittu illan encorenumeroksi ja toimi vahvana päätöksenä kokonaisuudessaan mainiolle illalle. Girlschool osoitti, että virtaa ja esiintymishalua riittää edelleen, joten hattua täytyy nostaa tälle omistautumiselle.

Pakko tässä on alkaa kääntää ajatukset jo viiden vuoden päähän ja yhtyeen mahdolliseen 50-vuotisjuhlaan. Toivottavasti silloin nähdään suuren juhlakonsertin merkeissä!

Raportti ja kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola