Metalliluola tapasi kesäkuussa uuden levyn “Vital Works” julkaisseen Myonin kosketinsoittaja Mika Pohjolan. Uuden albumin lisäksi juttua riitti bändin vaikuttajista, tulevista keikkasuunnitelmista ja yleisesti melodisen hard rockin tilasta. Katso haastattelu alta:
[three_fourth]Oululainen Myon on palannut juhannuksen korvilla julkaistulla viidennellä levyllään ”Vitalworks.” Edellisestä ”Frameworks”- albumista onkin ehtinyt kulua aikaa peräti kahdeksan vuotta. Viime vuonna julkaistut singlet ”How Does It End” ja ”Chains Of Society” nostattivat odotuksia ja molemmat laatukappaleet löytyvät myös tältä täyspitkältä. ”Vitalworks” sisältää 14 biisiä, joten melodista hard rockia on tarjolla lähes tunnin verran.
Levyn alkuun sijoitettu single ”Otra Vez” on jo herättänyt varsin ristiriitaisia tunteita ja arvioita. Erityisesti Saksanmaalla tangoa ja rockia yhdistävä videonakin julkaistu biisi on aiheuttanut kritiikkiä. Se avaa levyn erikoisella tavalla, mikä osoittaa Myonilla olevan rohkeutta astua genren mukavuusalueen ulkopuolelle. Latinalaiseen Amerikkaan vievät musiikin yleiset tuntemukset, osittaiset tällä kielellä lauletut sanat sekä tangorytmi voivat kuulostaa tässä yhteydessä omalaatuiselta ja huonosti yhteensopivalta yhdistelmältä, mutta niin vain Myon saa biisin toimimaan ja tarttuvuuskerroin on sekin melkoinen. Tämän biisin voisi hyvin kuvitella uppoavan kotimaassa hieman laajempaankin kuulijakuntaan.
Aiemmin julkaistut single-biisit soivat levyn keskivaiheilla peräkkäin ja edelleen erityisesti ”How Does It End” säväyttää hienoilla melodioillaan. Myonin soundissa aiemminkin läsnä ollut progressiivinen ote kuuluu useissa kohdissa kappaleissa kuten ”Chains Of Society” sekä ”Last Tear,” mutta pääroolissa ovat jatkuvasti vahvat melodiat. Biisimateriaali on tasaista, ja edukseen erottuvat myös balladi ”In The Arms Of Eternity” sekä nopeatempoisempi ”Call Of The Senses,” jossa Mika Pohjolan koskettimet maalailevat hienoja kuvioita. Levyn loppupuoli ei aivan samalla tavalla vakuuta, ja ehkä pakettia tiivistämällä vielä kompaktimpaan 10–12 biisin muottiin olisi ollut toimivampi ratkaisu. 20 vuotta toiminnassa olleen orkesterin kokemus kuitenkin kuuluu kautta linjan, ja edellisestä levystä on sovitusten suhteen kehitytty hienosti eteenpäin.
Ensimmäistä kertaa Myonin täyspitkällä saadaan kuulla laulaja Marco Mannermaan suoritusta ja mies hoitaa hommansa perusvarmasti. Laadukkaalle äänelle voisi antaa enemmänkin tilaa musiikkimaton päällä. Yleisesti Soundmix-studiolla Oulussa taltioitu albumi kuulostaa sopivan maanläheiseltä, ja musiikkityylille tarpeellista jykevää kosketinsoundiakin on mukana riittämiin.
Jo aiemmin Metalliluolassa on ihasteltu Jyrki Laihon ja Mika Pohjolan taitavaa yhteen soittoa, joka jatkuu edelleen ”Vitalworksin” parhaina hetkinä. Pohjolan koskettimet maalaavat hyvin perinteistä ajatuksia 1980-luvulle ja AOR-klassikoihin vieviä tunnelmia Laihon tukiessa menoa progressiivisemmalla kitaratekniikallaan. Jos Foreignerin 1980-luvun AOR-soundi yhdistettynä Rushin saman vuosikymmenen ”Power Windows”-kauteen maistuu, Myon on tämän vuoden varma valinta.
8+ / 10
Ville Krannila
[/three_fourth] [one_fourth_last]
1.Otra Vez
2.Twist In The Orbit
3.Mystery Of The Moment
4.Call Of The Senses
5.Blood Mountain
6.In The Arms Of Eternity
7.When It Could Begin
8.Chains Of Society
9.How Does It End
10.Answer To It All
11.Last Tear
12.No Pain No Gain
13.Finally Forgiven
14.Silent Goodbye[/one_fourth_last]
Soulfly on julkaissut uuden lyriikkavideon kappaleesta “We Sold Our Souls To Metal.” Biisi löytyy yhtyeen tulevalta “Archangel”- albumilta, joka julkaistaan 14.8. Nuclear Blastin kautta. Biisilista näyttää seuraavalta:
1. We Sold Our Souls To Metal
2. Archangel
3. Sodomites (feat. Todd Jones of NAILS)
4. Ishtar Rising
5. Live Life Hard! (feat. Matt Young of KING PARROT)
6. Shamash
7. Bethlehem’s Blood
8. Titans
9. Deceiver
10. Mother Of Dragons (feat. Richie Cavalera of INCITE, Igor Cavalera of LODY KONG, Anahid M.O.P.)
Bonuskappaleet CD/DVD special edition:
11. You Suffer (NAPALM DEATH cover)
12. Acosador Nocturno
13. Soulfly X
Lisäksi mukana special-versiossa bonus DVD: “Live At Hellfest 2014”
Alkuvuonna 2016 käynnistyy “Europa Blasphemia” – niminen kiertue, jonka on määrä valuttaa verta pitkin Eurooppaa. Pääesiintyjänä kiertueella toimii puolalainen Behemoth ja mukana kulkee Tuskassakin nähty Abbath, Entombed A.D. sekä black metal-yhtye Inquisition. Nyt julkaistuissa tiedoissa Suomi loistaa poissaolollaan, mutta lisäpäivämääriä on luvassa. Ruotsi sai ensimmäisellä kattauksella kaksi konserttia, joten eiköhän Suomellekin lohkea jotain?
Tuska Open Air Festival 2015 käynnistyi jälleen varsin perinteisissä merkeissä perjantain osalta. Yleisö oli paljon, aurinko paistoi ja viihtyvyysarvo oli huipussaan. Jos yhtyeiden taso ei olisikaan aikaisempien vuosien veroinen, niin Tuska on vuosien saatossa profiloitunut metallikansan yhteiseksi kohtaamispaikaksi ja keskikesän tapahtumaksi. Perjantai jäi osaltani väliin ja olin päättänyt panostaa lauantaihin sekä mahdollisuuksien mukaan myös sunnuntaihin. Metalliluolasta oli vahva edustus koko viikonlopun ajalta, mutta lauantain osalta olin päättänyt ottaa työhanskat syville käsiin ja painua Tuskaan “töihin”. Omiin työetuihini kuului myös olut ja muut alkoholipitoiset juomat, jotka tekevät festareiden seuraamisesta huomattavasti viihdyttävämpää. (JK)
Espoosta aamupäivällä lähtiessäni aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta. Aurinkolasit silmillä ja Iguanan terassilla elämä näytti hyvältä. Luvassa oli kovasti odottamani Tuskan pääpäivä. Juuri kun mietin Abbathia ja sitä, että oliko levy-yhtiön tiedotus edelliseltä päivältä virheellinen live-kokoonpanon suhteen, niin tummat pilvet valtasivat taivaan ja vettä tuli sen verran, että piti hakeutua sisätiloihin suojaan. Abbath oli saapunut Suomeen ja ”fuck the sun” – kommentit valtasivat mieleni. No kauaa taivas ei huuhtelua suorittanut ja aurinko pilkotti esiin pilviharson takaa. Tankkauksen ja Goodwingin hyvän pihvin jälkeen olikin siirtyä Tuska-alueelle. Kello 13 aikaan alueella oli yllättävän hiljaista ja jonoista ei ollut tietoakaan. (JK)
Ruotsalainen death metal yhtye Bloodbath olikin avaamassa päivää päälavalla täydessä auringon paisteessa. Yhtyeen iskeminen ensimmäiseksi on järjestelyjen kannalta uskomaton virhe (todellisuuttahan emme tiedä oliko tämä edes järjestäjien käsissä) joka söi Bloodbathin esiintymisen viimeistä terää. (JK)
#bloodbath #maskit #tuska #yleisöä #paint
Alun mikkiongelmista huolimatta yhtye pisti veret naamalle aivan kuin nuorempi fani yleisössä sanansa mukaisesti teki. Laulaja Nick Holmes valitteli kovaa krapulaansa lentäjänlasit silmillään ja muutenkin esiintyminen oli vähäeleistä, mutta erittäin toimivaa. Soundillisesti odotin vielä mureampaa soundimaailmaa, mutta kokonaisuuteen peilaten Bloodbath oli yksi päivän parhaimpia esiintyjiä. Settilista oli tuttu ja turvallinen kautta läpi yhtyeen historian. Parhaiten kolisivat uudelta levyltä hitaampi murjonta ”Anne” sekä rivakampi ”Unite in Pain”. Vanhemmasta materiaalista ”Eaten”, ”Cancer of The Soul” sekä ”Breeding Death” tarjosivat yleisölle kovimmat niskajumit. Vaikka moni valittelikin setin lyhyttä kestoa, niin näissä olosuhteissa vajaan tunnin setti oli ainakin itselleni täysin riittävä. (JK)
Bloodbathin jälkeen Göteborgilainen Bombus sai kokea aikaisen esiintymisajan kohtalokkaana. Vaikka yhtyeen paikoin aggressiivinen musiikki tempaisikin mukaansa niin kiinnostusarvoa ei juuri yleisöltä herunut. Tämä tulikin seurattua anniskelualueen puolelta ja mitä pidemmälle keikka eteni, sitä suuremmin sen loppumista odotti. Australialainen joukkorahoitustakin kerännyt Ne Obliviscaris oli ennakkoon mielenkiintoinen esiintyjä. Itselleni lähes tuntemattomaksi jäänyt yhtye sekoitteli taiteellista ja progeilevaa musiikkiansa varsin mielenkiintoisesti. Kaverit vetivät ehdottomasti yhden teknisimmistä keikoista Tuska-vkl:n aikana ja erityisesti basistin taitavuus oli ihailtavaa. Biisien monimutkaiset rakenteet vaativat tiukkaa keskittymista ja tämä ei todellakaan mene taustamusiikkina. Yleisö piti selvästi kuulemastaan ja tämä yhtye pitää jatkossa ottaa tarkempaan kuunteluun. (JK) Einherjerin esiintyminen oli jälleen kerran tyyliin ”väärä aika ja paikka”. Vaikka yhtyeen folkahtavava pohjoismaalainen metalli kuulostikin paikoin mielenkiintoiselta, niin kokonaiskuva oli jotenkin väsähtäneen oloinen. Päälavalla seuraavaksi esiintynyt Loudness ei enää 80-luvun lähes läpimurron jälkeen ole juuri otsikoissa esiintynyt. Alempaan keskikastiin tippunut yhtye esiintyi kumminkin pirteästi Tuskassa. Soundillisesti tasapainoinen ja selkeä Loudness oli päivän positiivisimpia yllättäjiä. Settilistasta tuli juuri ne biisit mitä osattiinkin odottaa ja tämmöinen kevyemmän linjan veteraanibändi lunasti paikkansa hienosti Tuskan esiintyjäkaartissa. (JK)
Atomirotta oli päivän selvästi heikoin esitys. Tästä yhtyeestä en tuhlaa palstatilaa tämän enempää ja jokainen paikallaolija varmasti loi omat mielipiteensä. Jatkossa jos rajoja halutaan rikkoa, niin tehdään se sitten tyylillä. Amorphis oli ennakkoon yksi mielenkiintoisimmista esiintyjistä ja juuri levynsä ”Tales From The Thousands Lakes” ansiosta. Vuonna 1994 ilmestynyt albumi on itselleni yhtyeen parhaimpia joten odotukset olivat korkealla. Valitettavasti aikaisemmat festarikokemukset Amorphiksesta osoittautuivat jälleen kerran oikeiksi; Amorphis on klubibändi eikä pääse täysiin oikeuksiinsa ulkolavalla. Vaikka biisilista olikin parasta mitä heiltä olen kuullut, niin jotain jää kokonaisuudesta uupumaan. Yhtyeen esiintymis- tai soittotaidoissa ei vikaa suuremmin ole, vika löytyy ilmeisesti omasta päänupista. Parhaimmat vedot ”Drowned Maid”, ”Magic and Mayhem” sekä ”Vulgar Negrolatry” osoittivat kyllä toimivuutensa, mutta mitä ne olisivatkaan sisätiloissa ja pienemmällä areenalla. (JK)
Nopean tankkauksen jälkeen kiirehtien Inferno Stagelle jossa Abbath miehistöineen oli aloittelemassa. Ajatukseni levy-yhtiön virheellisestä tiedottamisesta osoittautuivat oikeiksi, eli Abbathin lisäksi toinen kitaristi oli mukana. Vaikka tämä olikin iloinen asia miettien voimakkaampaa soundimaailmaa, niin ongelmat selvisivät jo keikan alussa. Abbath ei tästä kovin tyytyväinen ollut ja useampaa kertaa näytti käsimerkeillä, että kaikki eivät ole kunnossa. Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä, että yhtyeen ensiesiintymisellä soundit kusee näinkin pahasti. No jos soundit unohdetaan hetkeksi, niin kyllähän Abbath on showmies henkeen ja vereen. Hänen itseironiansa ja karismansa on alan selvää kärkeä. Biisilista oli myös vähän pettymys, vaikka perusvarmat ”One By One” sekä ”Withstand Fall of Time” sieltä tulikin. Yhtye veti keikkansa ammattimiesten otteella loppuun ja viihdyttävyysarvo oli ainakin huipussaan. Rumpali paukutti kannujansa maski naamalla ja sessiokitaristin sormityöskentelyä oli hieno seurata. Miten helpolta se soittaminen voikaan näyttää. Ne ketkä olivat Immortalin keikoilla Tuskassa aikaisimpina vuosina, eivät musiikillisesti missanneet mitään. (JK)
Aikataulullisista syistä Morbid Evilsiä en ehtinyt alkusuunnitteluista huolimatta kuin vilkaista. Bändi vaikutti erittäin asialliselta ja toivottavasti tapaan heidät uudemman kerran paremmissa merkeissä. Sotajumala meni täysin ohitse johtuen päällekkäisyydestä Amorphiksen kanssa. (JK)
Lauantain pääesiintyjänä oli jälleen bändi länsinaapuri maastamme, eli Ruotsista. In Flames on Sabatonin tapaan tuttu vieras Suomessa ja yhteys yleisön ja bändin välillä löytyi heti ensimmäisistä biiseistä lähtien. Yhtyeen 25-vuotisen taipaleen aikana levylle on saatu jo niin monta loistavaa raitaa, että settilista on joka kerta täynnä toinen toistaan parempia kappaleita. Tässä mielessä festarikeikalla aika loppuu joka kerta kesken, kun biisejä ei vaan mahdu aikatauluun enempää. Tuskassa kuultiin tällä kertaa 17 kappaletta, joista esiin voisi nostaa joka ikisen. Yritetään kuitenkin poimia muutamia vielä hieman paremmin esiin nousseita. Kolmantena kuultu ”Bullet Ride” oli mahtava veto, kun koko festarialue oli aina tietyissä kohdissa hetken aivan hiljaa (”Bitterness will run you through…”) ja sitten meno jatkui upealla soundilla (”Silent screaming!”). Myös uusimman levyn kappaleet (”Everything’s Gone,” ”Paralyzed,” ”With Eyes Wide Open” ja ”Rusted Nail”) olivat herkkua allekirjoittaneen korville, kuten toki kaikki vanhat hititkin. (ML)
Äänentoisto oli loistavassa kunnossa, mikki jäi ehkä kerran pariksi sekunniksi pois päältä laulun taas jatkuessa, mutta se ei vaikuttanut esitykseen pahasti. Erityismaininta pitää antaa jälleen kerran yleisölle, joka oli mukana alusta loppuun asti mahtavalla meiningillä. Pitti pyöri ahkerasti ja laulaja Anders Fridénin pyynnöstä myös crowd surfingia nähtiin jatkuvasti. (ML)
On vaikea löytää mitään negatiivista sanottavaa In Flamesin esityksestä Tuskassa. Jos olit paikalla ja et tykännyt, olit selvästi väärässä paikassa. Ehkä bändin mainostama One Direction olisi sopinut sinulle paremmin. 😉 (ML)
Kun kuulin In Flamesin Tuska-kiinnityksestä, olin suoraan sanottuna pettynyt. Jotenkin aavistelin, että tämäntyylinen bändi tulee ja At The Gates olisikin ollut se omaan makuun parempi veto. Täytyy samaistua Markon puheisiin. In Flames oli todella hyvä. Vaikka osa biiseistä olikin tätä “kevyempää” kamaa, niin kontrasti raskaampien kappaleiden välillä toimi saumattomasti yhteen. Pit pyöri kovaa vauhtia ja osa yleisössä oli kyyneleet silmissä. Erittäin hieno päätös lauantaille. (JK)
Järjestelyt toimivat Tuskassa totuttuun tyyliin hienosti. Järjestyshäiriöitä ei ainakaan omiin silmiini näkynyt. Ruokavalikoima oli runsas ja valinnanvaraa löytyi. Taakse “istutettuja” vessoja oli tarpeeksi eikä siellä jonoja näkynyt. Ainoa jonot näkyivätkin anniskelupisteissä, mikä myös osittain ruuhkautti anniskelualueen kulkuväyliä. Bänditarjonta oli lauantai osalta vaihtelevaa ja ainakin itseäni tämä järjestely miellytti. Jos kaikki olisivat niitä suosikkibändejä, niin yksi iso osa Tuskan henkeä jäisi minimiin.. nimittäin ihmisten kanssa jutteleminen ja fiilistely. Oli hienoa tavata meidän sivuston lukijoita sekä muita tuttuja. Ensi vuonna uudestaan! (JK)
Toimittajat: Juha Karvonen (JK) & Marko Leppinen (ML)
WANTED KAKSI TOIMITTAJAA: UUTISTOIMITTAJA SEKÄ DEATH/BLACK -METAL LEVYARVOSTELIJA.
Metalliluola etsii toimitukseen uutta voimaa. Tarjoamme paikan yhdessä Suomen nopeiten kasvavassa metallimediassa, jossa pääset tarkastelemaan raskaampaa musiikkia suoraan luolan ytimestä. Palkkaa tällä alalla vain harva pääsee nauttimaan, joten korvauksena saat uutta musiikkia, mahdollisuuden päästä keikoille / festareille ja tietenkin Metalliluolan vaatekerran. Tärkein korvaus on kuitenkin saamasi kokemus ja arvokas merkintä ansioluetteloon.
1. Haussa toimittaja, jonka päävastuullisena tehtävänä on seurailla metallimaailman tapahtumia ja päivitellä uutisia www-sivuillemme sekä sosiaaliseen mediaan. Oman kiinnostuksen / ajankäytön mukaan voi tehdä muutakin sisältöä sivuillemme levyarvioiden, raporttien ja haastatteluiden muodossa. Arvokas pesti tällä alalla ja pääset vaikuttamaan päätoimittajien ohella eniten Metalliluolan asioihin.
2. Haussa toimittaja, jonka päävastuullisena tehtävänä on arvostella death- ja black metal (+ alalajit) musiikkia. Oman kiinnostuksen / ajankäytön mukaan mahdollisuus tehdä haastatteluja sekä keikkaraportteja.
Haemme siis henkilöitä jotka panostavat laadukkaaseen sisältöön ja omaavat hyvän huumorintajun. Kun työ on talkoohenkistä, niin stressiä eikä paineita pidä työstä ottaa. Mielenkiinto ja aito rakkaus metallimusiikkiin ovat ne tärkeimmät ominaisuudet. Emme ole ikärasisteja, mutta tietty elämänkokemus katsotaan hyödyksi. Asuinpaikalla ei ole merkitystä. Myös aikaisempi kokemus Star Trek tason WordPress-nörtteilystä katsotaan eduksi.
Jos sinusta tuntuu, että haluat olla osa Metalliluolaa niin laita meiliä osoitteeseen metalliluola@metalliluola.fi
Kovaa vauhtia Suomen kovimpien rockbändien joukkoon tietään tekevä Santa Cruz on vahvistunut AC/DC:n Hämeenlinnan jättikonsertin toiseksi lämmittelijäksi. AC/DC esiintyy Hämeenlinnan uudessa Kantolan tapahtumapuistossa tämän kesän suurimmassa rockkonsertissa keskiviikkona 22. heinäkuuta. Lipunmyynti on käynyt erittäin vilkkaana, joten viimeistään nyt kannattaa varata paikkansa jättiyleisön joukossa Lippupalvelusta.
Skid Row’n ja Guns’n’Rosesin innoittamana vuonna 2007 perustettua Santa Cruzia on ehditty hehkuttaa hard rockin tulevaisuuden toivoiksi. Bändin riehakas musiikki on kerännyt faneja jo ympäri maailmaa ja kiertueet Euroopassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa ovat vakuuttaneet kansainväliset yleisöt toden teolla. ”We Are The Ones To Fall” -single lukeutui viime vuonna Radio Rockin soitetuimpiin ja keväällä julkaistu kakkoslevy, ”Santa Cruz”, on kerännyt loistoarviot musiikkilehdistössä.
AC/DC:n Euroopan kiertue käynnistyi toukokuun alussa Hollannista ja se on kerännyt jättiyleisöt joka maassa. Tällä hetkellä yhtye kiertää Brittein saaria ja esiintyy illalla Dublinissa. Hämeenlinnassa AC/DC tulee soittamaan uransa isoimman keikan Suomessa.
KONSERTTI:
AC/DC (AU) – Rock or Bust World Tour
+ Special Guests: Vintage Trouble (USA) + Santa Cruz
Ke 22.7.2015 Kantolan tapahtumapuisto, Hämeenlinna
Portit avataan klo 15, tarkempi esiintymisaikataulu varmistuu myöhemmin.
Morbid Angel on tällä hetkellä kaksimiehinen, mutta suunnittelut uudesta albumista on jo kovassa vauhdissa. Yhtyeen laulaja Steve Tucker on antanut haastattelun missä kertoo yhtyeen palaavan death metallin pariin perinteisessä merkityksessä:
“All I know is I’m back in Morbid Angel to do a death metal album. I mean, I expect the album to be full-on death metal. I mean, I expect there to… Obviously, it’s a Morbid Angel album, there’ll be twists and turns on the album, there’ll be stuff that’s different, but I think it being aggressive and it being underground is really what it’s gonna be about. I think that Morbid Angel is a death metal band, and that’s what this album — this next one — will be.”
Yhtyeen edellinen albumi “Illud Divinum Insanus” vuodelta 2011 sai fanien keskuudessa ristiriitaisen vastaanoton. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan mihin suuntaan yhtyeen musiikki tulee menemään ja ketkä tulevat rumpalin sekä toisen kitaristin paikalle.
Tuskassa viime lauantaina esiintyneen Amorphiksen tuleva levy Under The Red Cloud julkaistaan syyskuun 4. päivänä Nuclear Blastin kautta. Nyt nähtävillä on traileria albumin tekoprosessista.
Biisilista näyttää seuraavalta:
01. Under The Red Cloud
02. The Four Wise Ones
03. Bad Blood
04. The Skull
05. Death Of A King
06. Sacrifice
07. Dark Path
08. Enemy At The Gates
09. Tree Of Ages
10. White Night
Tuskassa perjantaina esiintynyt Lamb Of God julkaisi jo toisen musiikkivideon tulevalta VII: Sturm Und Drang – albumiltaan. Kappale kantaa nimeä “Overlord”. Uusi levy näkee päivänvalon heinäkuun 24 päivänä.
King Diamondin "No Presents for Christmas" julkaistiin alun perin vuonna 1985, ja nyt Metal Blade Records uudelleenjulkaisee tämän kahden kappaleen klassikon vinyylimuodossa. "No Presents...
On tiettyjä hetkiä ja levyjä, joiden nostalgia ylittää jo musiikin minkäänlaisen subjektiivisen tai objektiivisen näkökulman. Pääasiassa nämä hetket ovat 1980-luvulta, jolloin aika tuntui liikkuvan...