Scorpionsin ”Tokyo Tapes” -liveklassikko ilmestyi 40 vuotta sitten

Tekijä
Ville Krannila
-
MAINOS:


Scorpions julkaisi ensimmäisen livealbuminsa ”Tokyo Tapes” Japanissa 40 vuotta sitten.

Kyseessä on saksalaisen veteraaniyhtyeen 1970-luvun kitaristi Uli Jon Rothin kauden päätös ja yksi klassisista 1970-luvulla Japanissa taltioiduista livelevyistä Deep Purplen ”Made In Japanin”, Rainbown ”On Stagen” sekä Judas Priestin ”Unleashed In The Eastin” ohella.

Albumi nauhoitettiin Tokiossa Nakano Sun Plazassa 24.4. ja 27.4.1978 soitetuilta keikoilta. Tokion lisäksi yhtye esiintyi Nagoyassa ja Osakassa. Kyseessä oli viimeinen kiertue Rothin kanssa. Musiikilliset erimielisyydet olivat ajaneet kitaristin omaan nurkkaan muuta yhtyeestä ja Roth kieltäytyi soittamasta viimeisimmän ”Taken By Force” –levyn ”Steamrock Fever” –kappaleen bändin kanssa paikallisessa televisiossa. Keikoilla biisi onneksi kuultiin normaalisti.

Vaikka Roth oli haluton osallistumaan Scorpionsin toimintaan, se tuntui samalla potkivan bändin lavalla entistä energisempään suoritukseen. Scorpions on edelleen erinomainen livebändi, mutta kovin erilainen 40 vuoden takaiseen versioon. Rothin Jimi Hendrix-vaikutteinen improvisointi veti myös muun yhtyeen vapaampaan lentoon ja innostunut japanilaisyleisö eli mukana jokaisen sekunnin. Lopputulos on ”Tokyo Tapes” –albumilla edelleen häikäisevää kuultavaa.

Rothin yhä tänä päivänä livenä soittamat ”We’ll Burn The Sky” sekä ”Polar Nights” hehkuvat tunnetta ja Klaus Meinen syvä tulkinta ”In Trancessa” koskettaa edelleen. Lähes 10 minuuttia kestävä ”Fly To The Rainbow” on 1970-luvun raskaan musiikin parhaita esityksiä. Rothin kitara dominoi läpi setin, mutta muu yhtye ei jää intensiivisyydessä lainkaan jälkeen.

Roth kommentoi levyä:

“Tokyo Tapes” was a peak time, we have played together for all these years and it all came together at that time. Particularly on the first show, which unfortunately wasn’t recorded. There were three shows in Tokyo, the first one was by far the best, but the second one was good too. Those are the ones on the album, the second and the third that were used. The first one I thought was a lot better and I was disappointed that it wasn’t recorded.

Japanin settilistassa oli mukana aiemmin kuulemattomia kappaleita kuten keikan avannut ”All Night Long”, ”Suspender Love” sekä japanilainen folk-laulu ”Kojo No Tsuki”. Myös japanin kansallislaulu ”Kimi Ga Yo” esitettiin ja on kuultavissa vuonna 2015 ilmestyneellä remasteroidulla tupla-CD:llä. Mukana on myös aiemmin julkaisemattomat versiot kappaleista ”Hell Cat” sekä ”Catch Your Train”.

”Tokyo Tapesin” jälkeen Roth siirtyi soolouralle ja Scorpions jatkoi Rudolf Schenkerin sekä Meinen ajamana selvästi melodisempaan suuntaan, jolla ovet menestykselle Amerikassa lopulta aukesivat. Yhtyeen ”World Wide Live” -livetupla vuonna 1985 oli taltioitu suureksi osaksi USA:ssa ja sisälsi pelkästään Roth-kauden jälkeen levytettyä materiaalia. Scorpions palasi 1970-luvun kappaleidensa pariin vasta 1990-luvulla ja tämän vuosituhannen puolella. Viimeisimmällä kiertueella medley-hengessä.

Remasteroitu ”Tokyo Tapes” soi edelleen vahvasti, vangiten toisaalta aikakauden musiikin eräänlaisen viattomuuden ja lapsenmielisen innon; ja toisaalta mukana on vaarallista terävyyttä, joka monesta nykypäivän konserttilavoilla huippusoundeilla taltioiduista livelevyistä kiistatta puuttuu. Muusikot lavalla tuntuvat elävän läpi jokaisen nuotin ja hengittävän kappaleiden mukana. Tämä saa kuulijan vastustamattomasti mukaan samankaltaiseen tunnelmaan.

Teksti: Ville Krannila

Kansitaidetta:

Dokumentti ”Tokyo Tapes” –levystä katsottavissa alta:

”Fly To The Rainbow”:

Ville Krannila
Profiili | + artikkelit

Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ