Satanic Warmaster – Fimbulwinter (2014)

[three_fourth]Yksi suomalaisen black metallin suurimpia nimiä on ehdottomasti Satanic Warmaster. Bändin sielu ja ainoa jäsen Werwolf ei juuri itsestään tai yhtyeestään huutele, mutta omaa laajan fanijoukon ympäri maailmaa. Vuonna 1999 Lappeenrannassa perustutettu Satanic Warmaster on julkaissut uusi levy mukaan lukien viisi albumia ja useampia pienjulkaisuja. Marraskuun puolessä välissä ilmestynyt Fimbulwinter kohosi suomessa listojen kärkeen, mikä omalla tavallaan puhuu musiikin puolesta.

Satanic Warmaster on siinä mielessä erikoinen yhtye, että jokaisella levyllä on tapahtunut kehitystä edelliseen. Nyt ensimmäinen huomio kiinnittyy laadukkaampaan soundimaailmaan, joka on kuitenkin edelleen black metallille ominaisen raaka ja kylmä. Tuotannollisesti albumi on tasapainoisempi kuin koskaan ja ainakin itseäni tämä miellyttää. Albumi on myös monipuolisinta Satanic Warmasteria. Kuultavissa on raa`an ja primitiivisen black metallin ohella syntikoita, folk-vivahteita kuin myös dark ambienttia. Vielä kun mainitsen ”Nuin-Gaer-Faun” surumieliset ja kauniit kitaramelodiat, niin corpsepaintin värit saavat mustavalkoiseen maailmaan uusia sävyjä.

Vaikka levyn ensitunnelmat ovatkin monipuoliset, niin pääpaino on kumminkin nopeassa ja kylmässä black metallissa. Ensimmäinen kappale ”Fimbulwinter`s Spell” on kylmänraaka ja hienoja melodioita sisältävä taideteos, joka avaa levyn parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tästä jatketaan tunnelmallisella ”Funeral Wolvesilla”, jonka monikerroksiset sävelet saavat sinut matkustamaan Satanic Warmasterin maailmaan, josta ei ole ulospääsyä. Kappaleen vahva 90-luvun alun henki saa osakseen hienoja riffejä, jotka kuljettavat syntikoiden säestämänä kappaleen tyylikkäästi päätökseen.

Vaikka albumi tarjoileekin monivivahteista ja laadukasta black metallia, niin jotain jään kaipaamaan. Välillä tuntuu, että biisit eivät pääse täysin kasvamaan omiin mittoihinsa. Esimerkiksi kappaleen ”Dragon`s Egg:n” väliosa ei täysin istu kappaleen kokonaisuuteen. Sama toistuu kappaleessa ”Winter`s Hunger”, jonka tummanpuhuva seikkailu ambient-maailmaan kesken jääkylmän lumimyrskyn repii kappaleen palasiksi. Levyn päättävä ”Silent Call Of Moon`s Temples” päättää kumminkin levyn tyylikkäästi ja voit tuntea istuvasi vuorien syleilyssä ympärilläsi musta taivas ja koskematon luonto.

Hiukan hajanaisista tunnelmista huolimatta Fimbulwinter on erittäin vahva teos, joka palkitsee kuuntelijan kerta toisensa jälkeen. Albumi antaa sen mitä olet valmis vastaanottamaan. Vahvat kitarariffit piirtävät talviselle taivaalle uusia tähtiä, jotka loistavat kirkkaana paholaisen läsnäoloa kunnioittaen. Ehdottomasti yksi vuoden black metal julkaisuja, joka kunnioittaa black metallin voimakkaimpia vuosia tuoden sinne myös tuulahduksen nykypäivää.

8 ½ / 10

Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
satanic
1. FIMBULWINTER’S SPELL
2. FUNERAL WOLVES
3. KORPPI
4. WHEN THUNDERS HAIL
5. DRAGON’S EGG
6. NUIN-GAER-FAUN
7. WINTER’S HUNGER
8. SILENT CALL OF MOON’S TEMPLES[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here