Ufomaisten syntikkakuvioiden saattelemana levyn avaavan “Kavahda Näkyäni” jälkeen synkän verhonsa kuulijan ylle laskeva Odiosior on A. Vexdin (To Conceal The Horns, ex-Alghazanth, ex-Ghost Brigade) yhden miehen kosto kaikkea kaunista ja lämmintä vastaan. Yhtyeen black metal viiltää ja raastaa kuin pakastimessa viilennetty sahalaitainen ramboveitsi. Laukaassa kasvaneena ei voi kuin ihmetellä, miten on viereisen megalopoliksen Jyväskylän herra saanut aikaan näin kreisiä jälkeä.
Meininki on alustasta riippuen hyväsoundista blägyä, josta tulee tunne että kappaleiden on annettu olla sellaisia kuin ne haluavat olla, ei sellaisia mitä niiden pitäisi olla. Jo 2019 kasettina julkaistu debyytti-EP sai tänä vuonna CD-käsittelyn kotimaisen Spread Evil Productionsin kautta, mutta valitettavasti en päässyt vertailemaan eri versioiden soundeja keskenään. Välillä kuultavat jo mainitut ufosyntsat, akustiset kitaraosat ja monipuolinen musisointi sekä herra Vexdin örinätulkinnat yhdessä ovat erinomainen pala suomalaista saatanallista artesaanityötä.
Ei tällä levyllä käännetä täydellisyyttä tavoittelevien Wintersun-paitaisten diplomi-insinöörikitararunkkareiden päitä, mutta kaikille muille mitä loistavinta sydämellä tehtyä tunnemusiikkia syysmyrskyjen soundtrackiksi.
4/5
Janne Lesonen
1. Kavahda Näkyäni
2. Kutsu
3. Oodi Sudelle
4. Antaudu Yölle
5. Andrasin Sinetti
Linkit:
https://odiosior.bandcamp.com/
https://www.facebook.com/Odiosior/
Musiikkidiggari jolle maistuu niin kosminen dub reggae kuin kiukkuinen black metal ja kaikkea siltä väliltä. Huumorintajuinen oman elämänsä kuningas, jolla on jyrkkiä mielipiteitä musiikista sekä ulkomusiikillisista seikoista. Harrastuksiin kuuluu englanninkielinen improvisaatiokomedia, itsensä kehittäminen sekä Seinfeld -tv-sarjan palvominen.
 Metalliluolan arvio, Janne Lesonen.){kind=link}