Necrophobic – Mark Of The Necrogram (2018)

Kuva: Jutun yhteydessä mainittu yhtye/artisti/levy-yhtiö/tiedottaja ja/tai sen lähettämä lehdistö- tai promootiokuva tai kuvassa ilmoitettu valokuvaaja
MAINOS:



Ruotsinmaalta sylkee tulta ja tuhoa Necrophobicin tuoreen täyspitkän muodossa. Länsinaapurin kokeneempaan kastiin kuuluva yhtye maalailee uutukaisellaan maailmanlopun maisemia varsin katu-uskottavan thrashista ja blackista ammentavan deathin säestämänä. Samoilla vesillä kalastelee myöskin hiljattain varsin kelvollisen levyn julkaissut kotimainen URN.

“Mark Of The Necrogram“ kiskaistaan käyntiin maukkaalla nimikkokappaleella, jonka viitoittaman linjan toivoisi jatkuvan kautta albumin, mutta näin ei ikävä kyllä ole. Raidat toistensa jälkeen tuntuvat toistavan jokseenkin samaa kaavaa, eikä levystä pysty useammallakaan pyöräytyksellä muodostamaan oikein minkäänlaista mielipidettä – poikkeuksena erinomainen sinkkulohkaisu “Tsar Bomba“. Edellämainittu kappale erottuukin joukosta selkeästi, ja kuulostaa erinomaisuudessaan jopa hyvin irralliselta vedolta muutoin massaan hukkuvan peruspaahdon rinnalla. “Tsar Bomba“ toimittaa luvatut 50 megatonnia, siinä missä muu materiaali jää valtaosin suutariksi.

Tuotanto on erinomaista luokkaa, ja etenkin vokaaleista vastaava Anders Strokirk tekee osaltaan hienoa työtä. Kuuntelumukavuuden takaa edellämainittujen elementtien lisäksi selkeä ja hallittu äänimaailma, joka ei kuitenkaan kaikilta osin pysty pelastamaan keskinkertaista kappalemateriaalia. Kitaroita käskyttävät Sebastian Ramstedt ja Johan Bergebäck pääsevät tarjoilemaan parasta antiaan albumin loppupuolella “From The Great Above To The Great Below“ -nimeä kantavan kappaleen muodossa. Korviahivelevää soitantaa sisältävä nimihirviö on myös “Mark Of The Necrogramin“ kirkkaimpia valon(pimeyden-)pilkahduksia.

Varsin arvostettavaan ikään ehtinyt Necrophobic tarjoilee uutukaisellaan menevää ja tyylipuhdasta blackened deathia, mutta se lopullinen tuomiopäivä jää kuitenkin vielä kokematta.“Mark Of The Necrogram“ on myös yksi niistä lukuisista levyistä, joiden kohdalla mielipide ja tulkinta kuulijoiden välillä vaihtelevat satavarmasti.

7-/10

Markus Salmela

1.Odium Caecum
2.Tsar Bomba
3.Lamashtu
4.Sacrosanct
5.Pesta
6.Requiem For A Dying Sun
7.Crown Of Horns
8.From The Great Above To The Great Below
9.Undergången

+ artikkelit

Ei oppinut hallitsemaan mitään soitinta, joten tyytyy kirjoittamisen ohella valokuvaamaan niitä, jotka tämän taidon omaavat. Vapaa-aikaa rytmittävät matkailu, kilpauinti ja black metal. Edellämainittujen lisäksi kiinnostunut eläimistä (ei siinä mielessä).