Eletään vasta vuoden alkua, mutta jo nyt käsissä on yksi vuoden mielenkiintoisimmista kotimaisista levyuutuuksista. Vuonna 2019 perustetun Mount Maryn juuri julkaistun debyyttialbumin esittelyteksti lupaa paljon:
”Raskaat riffit tunkeutuvat tajuntaan, särökitarat möyryävät Maria Hännisen ja Petri Majurin käsissä. Jukka Jylli bassossa ja Otto Haapanen rummuissa takaavat, että tanakkuutta riittää. Hänninen laulaa tyyliin sopivalla rosoisuudella.”
”Mount Marya kuunnellessa luita ravisuttavat Black Sabbath/Led Zeppelin -tunnelmat, mutta mikään pastissi takavuosien bändeistä ei MM ole. ”New wave hard rock” -fiiliksiin päästään myös: Rival Sons ja jopa The Temperance Movement saattavat tulla mieleen. Biisit ovat lähtöisin Hännisen sävel-/sanakynästä, sovitukset tehty yhdessä koko bändin toimesta.”
Maria Hännisen keikkailu-/levytysura on pitkä: Musiikin moniottelija on esiintynyt pitkälti yli sadalla levyllä ja ura käsittää omien sooloalbumien lisäksi mittavan määrän levytyksiä ja esiintymisiä mm. Ken Hensleyn (Uriah Heep), Corky Laingin (Mountain), Dave Lindholmin, Pelle Miljoonan, Hectorin, Freud Marx Engels & Jungin sekä Akimowskaja Sisters & Brosin kanssa.
Kitaristi Petri Majuri vastaa myös debyyttilevyn äänityksistä, miksauksesta sekä masteroinnista. Hän on soittanut aiemmin muun muassa Havana Black ja Dimension 4 -yhtyeissä, sekä tehnyt merkittävän uran myös äänittäjänä ja tuottajana, muun muassa Hanoi Rocksin, Michael Monroen, The 69 Eyesin, Franz Ferdinandin ja Billy Cobhamin kanssa.
Jukka Jylli, yhtyeen basisti, on yksi Suomen monipuolisimpia ja ”most wanted” -basisteja, jonka ura kattaa Kingston Wall -yhtyeen lisäksi soitantoa mm. Zookin, Saunabadhin, Five Fifteenin sekä suositun livecoverbändin, Drink Floydin riveissä.
Otto Haapanen, mies rumpupatteriston takana, on paukuttanut/paukuttaa muun muassa Jenna & Jytäurpot, Caroline, Dingo, The Empire Strikes ja Tom Eklund & Liivit Boys -yhtyeissä. Rumpujen soittoon hän lienee saanut parhaat mahdolliset geenit, hänen isänsä on Jami Haapanen: legendaarisen Melrose-yhtyeen rumpali.
Mount Maryn toistaiseksi lyhyen historian ensimmäinen keikka nähtiin syyskuussa Helsingin On The Rocksissa ja myös Metalliluola oli tuolloin paikalla maistelemassa tunnelmaa. Vahvasti 1970-luvun henkisinä jyränneet hard rock -kappaleet tekivät tuolloin vaikutuksen jo ensi kuulemalta ja nyt on siis albumin vuoro.
Tämä yhtyeen nimeä kantava albumi julkaistiin 29.1. suoratoistopalveluissa ja ilahduttavasti myös vinyylilevynä Ainoa Productionsin kautta.
Jykevä ”I’m Like A Mountain” avaa kymmenen kappaletta ja 47 minuuttia kestävän vyörytyksen vankasti. ”Mean Old Woman” tuo esittelytekstissä mainittujen bändien lisäksi mieleen ruotsalaisen Blues Pills -yhtyeen, jonka tuorein ”Holy Moly!” -albumi oli yksi viime vuoden parhaista ja samalla rautaisella otteella kulkee myös Mount Maryn bluesrockjuna.
”Spine Made Out Of Willow” kulkee Black Sabbathin viitoittamaa tietä, kun taas seuraavana kuultava ”Silent Hell” on enemmän kallellaan 1970-luvun Led Zeppelinin suuntaan. ”Too Much Time” on perinteinen ja menevä hard rock -biisi, jatkaen albumin vahvaa kokonaisuutta mallikkaasti.
Massiivisen komea ”October” on yksi levyn raskaimmista kappaleista ja hitaan junnaava rytmi imaisee mukaansa. Alun riffi on sitä luokkaa, että Black Sabbath -kitaristi Tony Iommi voisi olla siitä ylpeä. Michael Monroe päästetään huuliharppuineen irti seuraavana kuultavassa ja jo aiemmin myös musiikkivideona julkaistussa ”Holy Matrimonyssa”.
”No Getaway” kurkottaa jälleen tyylikkään bluesrockin maailmaan ja Sabbath -tyyliseen riffittelyyn. ”Ode To The Forest” jatkaa albumin tasapainoista linjaa kauniin melodisena.
Päätöskappale ”Footprints In The Dark” soi tyylikkäänä ruotsalaisen Opethista tunnetun Per Wibergin koskettimilla höystettynä. Kappale kasvaa loppua kohden pitkäksi ja mallikkaaksi Opeth -henkiseksi jamitteluksi.
Mount Maryn debyytiltä löytyy siis vaikutteita monilta klassikkobändeiltä ja vuosikymmeniltä, mutta yhtyeen sointi on tuoretta ja omanlaistaan, kokonaisuuden kantaessa hyvin läpi levyn keston. Vahvatunnelmainen albumi, joka pysäyttää kuuntelemaan!
9/10
Hannu Juutilainen
1. I’m Like A Mountain
2. Mean Old Woman
3. Spine Made Out Of Willow
4. Silent Hell
5. Too Much Time
6. October
7. Holy Matrimony (feat. Michael Monroe)
8. No Getaway
9. Ode To The Forest
10. Footprints In The Dark (feat. Per Wiberg)
Perinteisen raskaan rockin ja melodisen metallin ystävä. Livekeikkojen ja (vinyyli)levymusiikin suurkuluttaja. Musiikin ohella vapaa-aikaan kuuluvat viskiharrastus ja frisbeegolf. Kamera on mukana keikalla kuin keikalla.
 Metalliluolan arvio, Hannu Juutilainen.){kind=link}