Norjalainen Marius Danielsen pudotti melkoisen yllätyspommin vuonna 2015. Aiemmin pienempää suosiota nauttineen Darkest Sins -yhtyeen riveistä tuttu mies oli kasannut kunnianhimoisen, eeppisen sekä mahtipontisen metallioopperan. Levyn vierailijakaarti oli Avantasian luokkaa ja kyseessä oli myös pätevä sekä onnistunut teos.
Oli selvää, että sarjakuvaksi päätynyt tarina saisi jatkoa. Nyt Valley Doomin sankareita tarvitaan jälleen ja miltei päivälleen kolme vuotta myöhemmin saagan uusi osa on täällä.
Kakkososan vierailijakaarti on jopa vakuuttavampi kuin debyytillä ja ääntään levylle ovat lainanneet mm. Michael Kiske, Tim ”Ripper” Owens, Blaze Bayley, Daniel Heiman, Mathias Blad, Mark Boals sekä Michele Luppi. Työn jälki on jälleen komeaa kuultavaa niin tuotannon, kuin kappalemateriaalin osalta. Mahtipontiset power metal -sävellykset pääsevät onnistuneen soundimaailman turvin hienoon liitoon. Äänimaailmaa on hiottu viimeiseen asti, mutta silti maltillisesti, eikä biisien sielua ole kadotettu täyteen ahdetun liiallisuuden syvyyksiin.
Kappalemateriaalin tasosta puhuttaessa rimaa on nostettu ja ilahduttavasti kokonaisuus nokittaa ykkösosan selvästi. Danielsenin sävellyskynästä on löytynyt uusia ulottuvuuksia ja avausosan tapaan vokalistien roolitus on osunut nappiin. Esimerkiksi Falconerin Mathias Bladin hoitelema ”Tower Of Knowledge” on jotain uskomattoman hienoa. Kylmiä väreitä ei yksinkertaisesti voi olla saamatta.
Danielsen on tuntunut saavan laulajista kaiken mahdollisen irti. Esimerkiksi Blaze Bayley on aivan liekeissä ”By The Dragon´s Breathin” pyörteissä, Kai Somby (Intrigue)/Jan Thore Grefstad (Highland Glory) naulaavat upeasti ”Under The Silver Moon” -slovarin ja maestro itse onnistuu Anniken Rasmussenin (Darkest Sins) sekä Olaf Hayerin (Symphonity) kera ”Princess Lariana´s Forestissa”.
Palaset tuntuvat osuvan kaikkialla upeasti kohdalleen. Slovariosastolla ei mennä liialliseen imelyyteen, soundimaailma on massiivinen, muttei liian täyteen ammuttu ja kappalemateriaali on laadukasta läpi albumin. Kaiken lisäksi Dusan Markovic on onnistunut myös kansitaiteen parissa, joten albumista on vaikea löytää aihetta moitteille. Jos nyt jostain pitää valittaa, niin oli pieni pettymys, ettei Luppin ja Heimanin tähdittämä ”Temple Of The Ancient Gods” ole levyn paras biisi. Toki hyvä sävellys on kyseessä, mutta ehkä kyseiset vokalistit yksinkertaisesti loivat kappaleeseen liian kovat odotukset.
Albumilla on mittaa komeat hiukan alle 70 minuuttia. 12 kappaleen ympärille kasattuna se saattaa olla liikaa yhdellä kertaa nieltäväksi, eikä kyseessä ole kaikesta suitsutuksesta huolimatta helppo levy. Tämä spektaakkeli tarvitsee aikaa päästäkseen parhaaseen loistoonsa.
Biisimateriaalin kova taso saa avauduttuaan ajan lentämään pituudestaan huolimatta, eikä seassa ole hukkaminuutteja. Kokonaisuutena kyseessä on rohkea ja kunnianhimoinen teos, joka onnistuu hienosti kaikilla osa-alueilla. Tässä vaiheessa vuotta uskaltaa jo sanoa, että ”vuoden power metal- albumi” -kategorian vahva voittajaehdokas on tässä!
8½/10
Miika Manninen
1.King Thorgan´s Hymn
2.Rise Of The Dark Empire
3.Gates Of Eunomia
4.Tower Of Knowledge
5.Visons Of The Night
6.Crystal Mountains
7.By The Dragon´s Breath
8.Under The Silver Moon
9.Angel Of Light
10.Princess Lariana´s Forest
11.Temple Of The Ancient Gods
12.We Stand Together
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}