Viime vuoden lopulla lähinnä negatiivista julkisuutta osakseen saanut Lorna Shore julkaisi järjestyksessä kolmannen albuminsa ”Immortalin” tammikuun lopulla. Vuoden päivät bändissä vaikuttaneen vokalisti CJ McCreeryn potkuihin johtaneet ulkomusiikilliset tekijät ryvettivät newjerseylaisryhmän mainetta rajusti, mutta kolmikoksi supistunut yhtye päätti jatkaa eteenpäin.
Lorna Shoren musiikkityyli on black metal -vaikutteista sinfonista deathcorea, jossa mahtipontisuus ja kova tuplabasaritulitus näyttelevät suurta osaa. Lauluista vastannut McCreery viemäröi todella vakuuttavasti ja herran suoritus tuo biiseihin oikeanlaista tunnelmaa. Kappaleet ovat parhaimmillaan komeita sekä jylhiä näytöksiä, joissa orkestraatiot pääsevät kunnolla oikeuksiinsa.
Esimerkiksi levyn avaavan nimikappaleen, ”Hollow Sentencen” ja ”King Ov Deceptionin” kaltaiset syvyyspommit ovat hienoa kuultavaa. Biiseistä saa helposti mielleyhtymiä esimerkiksi 2000-luvun alun Dimmu Borgirin sinfonisiin näytöksiin ja tällaista kuulisi bändiltä mieluusti jatkossa enemmän.
Kolikon kääntöpuolena mukana on myös päämäärätöntä harhailua, jolloin punainen lanka katoaa. Kappaleet jäävät näinä hetkinä junnaamaan paikalleen keskinkertaisina raakileina ja tällöin hyvä tunnelma kärsii.
Kokonaisuutena ”Immortal” on mielenkiintoinen albumi. Sävellyksissä on kunnianhimoa ja bändillä on selvästi ollut suuret panokset pelissä. Tästä huolimatta onnistuminen ei ole niin valtava, että levystä tulisi nimensä mukainen, vaan vielä löytyy parannettavaa. Kritiikistä huolimatta Lorna Shore osoittaa olevansa elinvoimainen yhtye, jolla on potentiaalia parempaan onnistumiseen. ”Immortal” jää reilusti plussalle, mutta Keijolla on vahva tunne, että näiltä äijiltä kuullaan vielä parempaa tulevaisuudessa.
7+/10
Miika Manninen
1.Immortal
2.Death Portrait
3.This Is Hell
4.Hollow Sentence
5.Warpath Of Disease
6.Misery System
7.Obsession
8.King Ov Deception
9.Darkest Spawn
10.Relentless Torment
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}