Laulajaveteraani Graham Bonnet 70 vuotta

MAINOS:




Rainbown ja MSG:n keulamiehenä parhaiten muistettu ja yhä aktiivisesti esiintyvä vokalisti Graham Bonnet täyttää 70 vuotta.

Bonnet omaa edelleen yhden hard rockin vahvimmista ja tunnistettavimmista äänistä, jota on pidetty myös voimakkuudeltaan poikkeuksellisen kovana. Monet yhdistävät hänet Rainbown vuoden 1979 hitteihin ”Since You Been Gone” sekä ”All Night Long”, mutta vokalisti on 50 vuoden uran aikana ollut mukana lukuisissa muissakin projekteissa.

Bonnet syntyi Skegnessissä, Englannissa 23.12.1947. Hän nousi kuuluisuuteen pop-yhtye The Marblesin singlellä “Only One Woman”, joka nousi Englannin listoilla viidenneksi vuonna 1968. Yhtye ei lupauksista huolimatta päässyt aivan huippuluokkaan ja hajosi muutaman vuoden jälkeen. 1970-luvulla laulaja teki sekalaisia promootio- ja mainostöitä ennen ensimmäisen soololevynsä julkaisua vuonna 1977. Bob Dylanin tunnetusta kappaleesta tehty cover-versio ”It’s All Over Now, Baby Blue” nousi Bonnetin vahvan tulkinnan ansiosta yllätyshitiksi Australiassa ja ura alkoi elpyä.

Pari vuotta myöhemmin Ritchie Blackmore iski silmänsä Bonnetiin etsiessään Ronnie James Diolle korvaajaa Rainbow-yhtyeeseensä. Blackmore halusi viedä bändin kaupallisempaan suuntaan ja näki potentiaalia Grahamin persoonallisessa sekä vahvemmin R&B-tyylistä vaikutteensa ottaneessa äänessä.

Graham kertoi myöhemmin yhtyeeseen liittymisestään:

Roger Glover työskenteli siihen aikaan kaverini Micky Moodyn kanssa. Roger soitti Mickylle ja sai sitä kautta yhteyden manageriini. Minun täytyi mennä kuuntelemaan Rainbown levyjä ja opetella koekappale, joka oli ”Mistreated”. Menin linnaan ja laulettuani biisin he tarjosivat paikkaa minulle.

Bonnet oli hard rockin suhteen melko noviisi, mutta pääsi nopeasti sisälle musiikkiin ja ”Down To Earth” -LP vuodelta 1979 kuuluu edelleen Rainbown menestyneimpiin sekä arvostetuimpiin teoksiin.

Bonnetin johdolla hittisinglet ”Since You Been Gone” ja ”All Night Long” saivat yhtyeen suosion nousemaan korkeammalle tasolle erityisesti Amerikassa. Levyn vahvimmat esitykset olivat kuitenkin 1970-luvun mystiikkaa sisältänyt ”Eyes Of The World” sekä loistava ”Lost In Hollywood”, joissa Bonnet hallitsi hienosti tulkinnallaan laajan skaalan.

Rainbown ura vaikutti olevan nosteessa, mutta jatkuvasti kokoonpanoa muuttaneen Blackmoren mielestä yhtyeen kemia ei ollut vieläkään kohdallaan. Kitaristi kiinnitti enemmän huomiota laulajan lyhyeen hiustyyliin kuin uuteen musiikkiin. Blackmore halusi Bonnetin kasvattavan hiuksensa pitkiksi kuten rock-muodissa tuolloin oli tapana, Graham vastasi ajelemalla niskansa sängeksi ennen lavalle nousua. Blackmore kertoi halunneensa iskeä vokalistia päähän kitarallaan. Lähtölaskenta oli alkanut.

Elokuussa 1980 Rainbow nähtiin historian ensimmäisen Monsters Of Rock –festivaalin pääesiintyjänä Castle Doningtonissa. Tämä jäi myös Bonnetin viimeiseksi keikaksi yhtyeen riveissä. ”Down To Earth” –albumin seuraajan valmistelut oli aloitettu jo ennen Donington-konserttia, mutta sessiot eivät tuottaneet minkäänlaista tulosta. Yhtye oli livenä esittänyt cover-versiota Carole Kingin 1960 kappaleesta ”Will You Love Me Tomorrow”, jota harkittiin tulevalle levylle. Russ Ballard oli lisäksi kirjoittanut ”Since You Been Gonen” jatkoksi uudelleen hittipotentiaalia omanneen kappaleen ” I Surrender”. Muuta materiaalia ei ollut tarjolla.

Bonnet kertoo lähdöstään seuraavaa:

Seuraavaa levyä varten vedetyt treenit eivät olleet luovia eikä niissä tapahtunut mitään. Kaikki olivat kyllästyneet toisiinsa. Ritchie tuli treeneihin ja soitti kitarallaan urkupisteitä, seisoi siinä, teki omaa juttuaan, katseli ympärilleen ja kysyi ”onko ideoita?”. Soitimme hänelle biisiaihioitamme ja hän kuittasi ”Ei nappaa”. Äänittäessäni taustalauluja ”I Surrenderiin” mietin ”en nauti tästä enää – tämä ei ole hauskaa”, joten häivyin paikalta. Sain bändistä tarpeekseni ja lähdin. Minua ei erotettu, vaan minä lähdin.

Bonnet jatkoi soolona ja julkaisi albumin ”Line Up” 1981. Mukana oli miehistöä Whitesnakesta, Deep Purplesta sekä Status Quosta. Single ”Night Games” on edelleen vokalistin oman materiaalin suosituin hetki ja ylsi vakuuttavisti top-10:een eri puolilla maailmaa. Vuonna 1982 häntä kuultiin Michael Schenker Groupin levyllä ”Assault Attack”. Albumi on vahva kokonaisuus, vaikka Bonnetin ura yhtyeessä jäi tähän ja LP:tä seuranneeseen yhteen ainoaan konserttiin. Vahvassa humalassa ollut laulaja esitteli lavalla sukuelimiään yleisön edessä ja sai johtohahmo Michael Schenkerin toimesta välittömästi potkut edeltäjä Gary Bardenin palatessa kehiin.

Olin täysin pihalla. Olin ryypännyt koko päivän ja riidellyt Michaelin kanssa ennen keikkaa. Sanoitukset olivat monitoreissa minua varten, mutta yleisö eturivissä liikkui eteenpäin ja samalla monitorit liikkuivat paikaltaan. Ne lakkasivat toimimasta, joten olin kusessa heti alusta lähtien. Sen jälkeen sepalukseni hajosi, sukuelimeni paljastuivat ja aloin kiroilla yleisölle. He kiroilivat takaisin ja homma oli siinä.

MSG:n jälkeen Bonnet kasasi oman yhtyeen Alcatrazzin basisti Gary Shean, kosketinsoittaja Jimmy Waldon sekä rumpali Jan Uvenan kanssa. Kitaristiksi saapui eräs nuori ruotsalainen lupaus nimeltä Yngwie Malmsteen. Alcatrazz edusti selvästi raskaampaa 1980-luvun metallisoundia, ja Malmsteenin aggressiivinen kitaratyyli osaltaan työnsi bändiä uudelle uralle. Grahamin vahva vokaalityyli istui mainiosti myös tähän muottiin ja erityisesti debyytti ”No Parole From Rock’n’Roll” sisältää 1980-luvun huippuhetkiin nousevia kappaleita. Yhtye julkaisi kolme studiolevyä vuosina 1983-1983. Kakkoslevylle kitaristiksi saapui Steve Vai ja viimeisellä kiekolla kuultin Danny Johnsonia. Alcatrazz hajosi vuonna 1987 ja Bonnet siirtyi jälleen soolouralle.

Viimeisten 30 vuoden aikana hän oli levyttänyt shred-tyylistään tunnetun Impellitterin kanssa, julkaissut useita soololevyjä sekä vieraillut eri projekteissa. Impellitterin vuoden 1988 ”Stand In Line” kuuluu laulajan monipuolisen diskografian vahvimpiin esityksiin, 14 vuotta myöhemmin ilmestynyt heikohko ”System X” on sen sijaan jäänyt syystä vähemmälle huomiolle.

Bonnet on viimeisen vuodet vetänyt omaa The Graham Bonnet Band –kokoonpanoaan, jossa vaikuttaa myös miehen elämänkumppani basisti Beth-Ami Heavenstone. Ryhmä julkaisi ensimmäisen täyspitkänsä ”The Book” reilu vuosi sitten. Hän esiintyy myös säännöllisesti vanhojen MSG-laulajien kanssa Michael Schenker Fest –projektissa, jonka ensimmäinen studiolevy ”Resurrection” ilmestyy maaliskuussa 2018.

Bonnet on esiintynyt myös Suomessa useita kertoja sooloartistina sekä mm. Joe Lynn Turnerin kanssa Rainbow-materialin merkeissä yhteiskeikoilla. Sweden Rockissa kesäkuussa 2016 vokalisti antoi yhden festareiden parhaista esityksistä ja vokaaliosasto on edelleen rautaisessa kunnossa iästä huolimatta. Bonnet osaa myös viihdyttää yleisöä kertomuksillaan ja taitaa itseironian muistellen usein lavalla omia kommelluksiaan MSG-potkuista lähtien.

Teksti: Ville Krannila
Lähteet: Ultimateclassicrock, Bloom Jerry – Musta Ritari

Onnittelut Grahamille! Alta katseluun Bonnetin parhaita esityksiä 50 vuoden ajalta:

https://www.youtube.com/watch?v=EjDTq25XsH8

Profiili | + artikkelit

Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.