Kadonnutta sielua etsimässä: Nervosa & Satan’s Fall @On The Rocks, Helsinki 12.4.2023.

MAINOS:




Brasilialainen, mutta sittemmin monikansallistunut thrash-kokoonpano Nervosa saapui jälleen Suomeen parille klubikeikalle Tampereelle ja Helsinkiin vuonna 2021 julkaistun ”Perpetual Chaos” -pitkäsoiton kiertueellaan.

Edellisestä Suomen visiitistä oli aikaa kolmisen vuotta. Esiintymisten piti tapahtua jo talvella 2022 yhdysvaltalaisen Warbringerin kera, mutta nuo keikat peruuntuivat. Metalliluola oli kolme vuotta sitten paikalla Tampereella ja nyt Helsingin On The Rocksissa.

Illan avasi kotimainen vanhan koulun heavy metal -kokoonpano Satan’s Fall, jonka ura on jyrkässä nousussa. Yhtye solmi hiljattain levytyssopimuksen saksalaisen Steamhammer/SPV:n kanssa ja on siten valmiimpi kansainväliseen läpimurtoon.

Bändi kommentoi:

”We are more than excited to start working with such a legendary record company as SPV/Steamhammer. They understand what real heavy metal is all about, and it goes without saying that Satan’s Fall fits in perfectly. Steamhammer has released so many great records from our favorite artists – it’s a great honor to be part of this legacy.”

Olly Hahn (Head of Steamhammer) on myös yhteistyöstä haltioissaan:

“For me Satan’s Fall is one of the best new bands when it comes to original true Metal. I’m more than happy that the band has decided to join the Steamhammer roster and I’m sure that with the next album every Metalhead will know the name!“

Vuonna 2015 perustettu ja 2016 paljon kovia arvioita niittäneen ensidemonsa tiskiin iskenyt heavy/speed metal -bändi operoi esimerkiksi Angel Witchin hengessä. Aiemmin muutamia cover kappaleita julkaisseen ryhmän viimeisin studioalbumi ”Final Day” julkaistiin loppuvuodesta 2020.

Eeppisen orkestraalisen intronauhan saattelemana lavalle noussut bändi sopi illan avaajaksi hyvin. Armottoman nahkan ja bensankatkuisen esiintymisen anti oli kuitenkin tasoa ”ihan jees”, eikä mieleeni jäänyt soitetusta kappalemateriaalista paljoa. Bändin soittopuoli on kyllä hyvin hallussa, mutta heikoin lenkki oli laulaja, joka ei oikein meinannut pysyä vireessä latistaen fiilistä.

Settilista koostui käytännössä ”Final Dayn” materiaalista. Kitaristi Tomi Mäenpää kommentoi kappaletta ”Juggernaut”:

“We are dealing with war, depression and the end of the world. When our singer Miika initially heard the music of what was to become the title track, he felt that it had a somber vibe, but with a glint of hope buried in there. The lyrics, therefore, address mortality and how to push on through all the shit life throws at us – Just take the heat and hold on.”

Basisti Joni Petander esittelee singlen ”There Will Be Blood”:

“There Will Be Blood” takes the listener back to the 1960s and the misty streets of divided Berlin, where the sirens wail as the hunter and prey are on the move – once again. Drawing from arms race and merciless predation, the song paints a portrait of two opposing powers whose stories are destined to merge into one in a nocturnal scenery.”

Satan’s Fall on kertonut saaneensa valmiiksi tulevan albuminsa äänitykset. Yhtye toivoo myös pystyvänsä piakkoin julkaisemaan levyn kansitaiteen ja julkaisupäivän.

Satan’s Fall on:
Miika Kokko – laulu
Tomi Mäenpää – kitara
Ville Koskinen – kitara
Joni Petander – basso
Arttu Hankosaari – rummut

Nervosa on lietsonut äärimmäistä vihaa ja raivokasta rähinää neljällä pitkäsoitollaan. Tuhon ja synkkyyden lisäksi yhtyeen kappaleet korostavat myös yksilön oikeuksia ja ruotivat kriittisesti maailman tilaa.

Jo kolmentoista vuoden ikään kaahanneessa, vuonna 2010 perustetussa bändissä ovat puhaltaneet suuret tuulet, kun kokoonpano ei tunnu pysyvän tällä hetkellä edes yhtä vuotta muuttumattomana.

Yhtyeen perustajajäsen ja johtohahmo, kitaristi sekä nykyään myös varsinaiseksi laulajaksi ryhtynyt Prika Amaral on laittanut homman hyrskyn myrskyn ja viime Suomen keikalla nähdyt Fernanda Lira sekä Luana Dametto saivat lähteä.

Lira ja Dametto perustivat sittemmin Crypta-nimellä kulkevan oman bändin. Nykyään kuulee sanottavan, että Crypta on laadukkaampi ryhmä kuin Nervosa, eivätkä nuo puheet ole aivan tuulesta temmattuja.

Alun perin kitaristi Amaralin rinnalle saapuivat Bloodhunterista tuttu laulaja Diva Satanica, Abbathin riveistä äskettäin poistunut basisti Mia Wallace sekä rumpali Eleni Nota. Edellä mainitut soittavat ”Perpetual Chaos” -albumilla, mutta livenä lavalla nähtiin ainoastaan Amaral.

Sekavaa, eikö? Nykyisessä livekokoonpanossa Amaralin ohella On The Rocksin lavalla nähtiin kreikkalainen toinen kitaristi Helena Kotina, niin ikään kreikkalainen basisti Hel Pyre sekä bulgarialainen rumpali Michaela Naydenova. Tyylikkäästi Amaral pitää kiinni siitä, että Nervosassa vaikuttavat vain ja ainoastaan naiset.

Yhtäläisyyksiä viimeksi nähtyyn loistavaan Tampereen Jack The Roosterin keikkaan sai hakemalla hakea ja tuntui, kuin yhtyeen sielu olisi kadonnut teille tietämättömille. Esiintyminen oli äärimmäisen rutiininomaista ja sielutonta, eikä se jaksanut innostaa paikalle valunutta yleisöä riittävästi.

Settilistaa hallitsi luonnollisesti ”Perpetual Chaos” -albumin materiaali peräti yhdeksän biisin verran. Vaikka kyseinen levytys on pätevää tavaraa, jotain tuntui puuttuvan vanhaan nähtyyn ja kuultuun verrattuna.

Kokemus oli varmasti menevä niille, jotka todistivat Nervosan nyt ensimmäistä kertaa livenä, mutta muille ilta oli kokonaisuutena hienoinen pettymys. Ei missään tapauksessa eikä millään muotoa huono, mutta esiintyminen jätti laiskan vaikutelman. Bändin jäsenet eivät ottaneet lavalla juuri kontaktia toisiinsa ja soitto kesti hädin tuskin tunnin verran, mikä on häpeällisen vähän, kun puhutaan ulkomaalaisen bändin pääesiintyjäslotista klubilla.

Pienimuotoinen pitti saatiin pyörimään vasta setin loppupuolella kuullun vanhemman ”Into Moshpitin” aikana, mutta sekin lässähti alta aikayksikön. Vähän vanhempaa tuotantoa edustivat ansiokkaasti Amaralille henkilökohtainen ja tärkeä ”Kill The Silence”, ”Death!” sekä varhainen, vuoden 2012 ”Masked Betrayer”.

Uusinta tulemista edusti aivan vastikään julkaistu single ”Endless Ambition”, mutta kappale ei herättänyt livetilanteessa erityisiä riemunkiljahduksia. Mielenkiintoinen fakta: Kappaleen studioversiolla basso-osuuden soittaa Hel Pyre, mutta bändin virallinen basisti on edelleen Mia Wallace.

Aikanaan hyvin brutaalisti sahannut yhtye on nykyään kuin varjo entisestään, ja siinä ei ole enää erityisesti Fernanda Liran mukanaan tuomaa pelottavuutta sekä sähäkkyyttä. Arvostan toki Amaralin kunnianhimoista kykyä yrittää pitää Nervosan lippu korkealla, mutta pitäisi tapahtua radikaaleja muutoksia, että yhtye saisi enemmän jalansijaa vaikeilla markkinoilla.

Oheistuotteita oli hyvin tarjolla ja bändi lupasi saapuvansa esiintymisen jälkeen merkkaripisteelle. Sinne asti he eivät kuitenkaan ehtineet, kun jäsenet piiritettiin jo vain muutaman metrin päässä bäkkärin ovesta.

Mukava jutustelu- ja signeeraustuokio on aina paikallaan, mutta myös tässä kaikki ei ollut aivan kohdallaan. Jäsenet olivat suhteellisen erillään toisistaan ja naisten tavoittaminen samaan aikaan oli työn takana.

Metalliluolan Markus Salmela totesi edellisen pitkäsoiton ”Downfall Of Mankind” arviossaan:

”Nervosa edustaa lajissaan todellista Girl Poweria: taidokasta, raivokasta sekä asenteellista musiikkia, jonka esittäjien sukupuolta ei tarvitse erikseen peitellä – eikä myöskään nostaa jalustalle”.

Allekirjoitan tuon, mutta nyt ennustan bändin suosion valitettavasti hiipuvan. Yhtye oli nimittäin kasvamassa vauhdilla suureksi nimeksi thrash-piireissä.

Nervosa on:
Prika Amaral – kitara, laulu
Helena Kotina – kitara
Hel Pyre – basso
Michaela Naydenova – rummut

Raportti: Riku Juutilainen
Kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola

+ artikkelit

Perinteisen raskaan rockin ja melodisen metallin ystävä. Livekeikkojen ja (vinyyli)levymusiikin suurkuluttaja. Musiikin ohella vapaa-aikaan kuuluvat viskiharrastus ja frisbeegolf. Kamera on mukana keikalla kuin keikalla.

Toimittaja | + artikkelit

Intohimoinen livekeikoilla kävijä ja fyysisen musiikin raskaan sarjan keräilijä. Hifistä hullaantunut ja albumien teknisestä toteutuksesta kiinnostunut seikkailija, jonka sydän sykkii eniten Nightwishille, mutta tarkassa seurannassa on hard rockin ja perinteisen hevin monipuolinen maailma 70-luvun Black Sabbathista aina 2000-luvun sinfonisen metallin aaltoon asti kaikkine orkestereineen. Vapaa-ajalla ohjelmaan kuuluu frisbeegolf, jos radoille vain keikoilta ennättää.