Keski-Suomessa majaansa pitävä Infirmum on vielä tuore nimi, mutta pintaa syvemmältä raapaistaessa selviää, etteivät eilisen teeren pojat eivät ole asialla. Pääjehu ja pääasiassa kaikesta vastaava Timo Solonen on nimittäin ollut musiikkimaailmassa mukana jo 1990-luvulla. Infirmumin debyyttilevyä pohjusteltiin peräti kolmen sinkun voimin ja ”Walls Of Sorrow” ilmestyi helmikuun lopulla.
Bändin musiikillinen ilmaisu sijoittuu death metal -vaikutteisen doomin maailmaan ja albumia läpi kahlatessa käy ilmi, että kyseessä on ilahduttavan laadukas työnäyte. Kappaleiden synkkä tunnelma ottaa helposti kuulijan mukaansa ja pitää otteessaan koko levyn mitan. Materiaali kestää hienosti kuuntelua ja jos raskas rouhiminen melankolisella otteella uppoaa, kannattaa teos ottaa tarkempaan syyniin.
”Walls Of Sorrow” on hyvin tehty levy, joka toimii parhaiten kokonaisuutena. Siinä ei ole suurta hittipotentiaalia henkiviä kappaleita, mutta rima on silti hilattu korkealle. Kymmenen raidan sekaan ei mahdu ainoatakaan hutia ja jokainen biisi on levyllä paikkansa ansainnut. Pieni noste tekisi lopputulokseen paljon, mutta tällaisenaan puhutaan silti vahvasta albumista. Infirmum tekee kovan tempun ensilevyllään ja on mielenkiintoista nähdä mihin Solonen jatkossa pystyy.
8-/10
Miika Manninen
1.To Darkness
2.Cause Of Sorrow
3.Shadows Of The Past
4.Silence
5.Doomed
6.Wake Me
7.Autumn Breeze
8.Sail Away
9.Fearless
10.Trust
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}