Illusions Dead – Celestial Decadence (2016)

Kuva: Jutun yhteydessä mainitun yhtye/artisti/levy-yhtiö/tiedottaja ja sen lähettämä lehdistö- tai promootiokuva
MAINOS:



[three_fourth]Vuonna 2009 perustettu helsinkiläinen death / black – ryhmä Illusions Dead on iskenyt pihalle debyyttialbuminsa nimeltään Celestial Decadence. Edellinen ja yhtyeen ainoa demo on vuodelta 2013, jolta täyspitkälle albumille löysi tiensä kaksi kappaletta. Tyylillisesti yhtye kulkee samoja synkkiä polkuja kuin edellisellä työnäytteellään. Luvassa on siis raakaa ja tummanpuhuvaa melodioilla rikastettua death / black metallia.

Oikeastaan Illusions Dead kuulostaa debyytillään hyvinkin tutulta ja omalta itseltään. Bändi on saanut lisää lihaa luittensa ympärille ja musiikillisesti paketti on paikoin hyvissä kantimissa. Etenkin nopeammissa kohdissa bändi tuntuu etenevän myrskyisällä tavalla rumpali Akseli Auralinnan johtaessa hyökkäystä vahvalla soitollaan. Valitettavasti levylle on eksynyt (jälleen kerran) turhaa tyhjäkäyntiä ja laahustelua, joista ei tahdo saada millään kiinni. Tämä tekee kappaleista todellisuutta pidemmän tuntuisia ja sisällöllisesti nämä tunnelmapalaset jäävät turhankin ohuiksi.

Ei käy kumminkaan kieltäminen etteikö Illusions Dead olisi kehittynyt demo-ajoistaan. Esimerkiksi kappaleet ”Tormentor Of the Weak” sekä ” The Way Of the Deceiver” ovat oikein mallikkaita kappaleita. Molemmat biisit edustavat albumin tiukempaa materiaalia, joista turhat muodollisuudet ovat karsittu minimiin. Jotenkin myös vanha tuttu ”Shadow and Flame” on lokeroitunut kierolla otteellaan levyn kohokohtiin.

Albumin kansikuva kuvastaa musiikillista elämystä paremmin kuin hyvin. Levyn kahdeksan kappaletta ovat synkkiä ja ahdistavia, joihin ei juuri valonsäteitä osu. Sovituksellisesti olisin kaivannut terävämpiä ratkaisuja. Soundit puhuttelevat kappaleita kohtuullisella tasolla, mutta etenkin kitaraosuuksissa jää parannettavaa. Paremmalla tuotannolla kappaleet nousisivat ehdottomasti paremmin eloon.  Lyhyestä virsi kaunis; Illusions Dead jyrää paikoin oikein mallikkaasti, mutta kaatuu tasapaksuuteen ja aavistuksen raakileen oloiseen kokonaiskuvaan.  Vokalisti Johannes Katajamäki rääkyy ja murisee antaumuksella, mikä onkin levyn ehdottomasti parasta antia.

7-/10

Juha Karvonen

https://www.youtube.com/watch?v=hOmMtG0fibE

[/three_fourth]
[one_fourth_last]
illusions dead
“Incursion”
“Devoured by Hatred”
“Shadow and Flame”
“Hour of the Raven”
“Revolution (Celestial Spheres)”
“Tormentor of the Weak”
“The Way of the Deceiver”
“Illusions Dead”[/one_fourth_last]

Profiili | + artikkelit

Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-