Metalliluola otti syksyiseen haastatteluun melankolisen melodista ja tummaa metallia uusimmalla levyllään ”Blackout/Whiteout” tarjoilevan Hanging Gardenin. Albumin kuvattiin Metalliluolan arviossa olevan ”hitaasti lämpiävä, mutta kuitenkin vahvalla liekillä palava teos.” Yhtyeen vokalisti Toni Toivonen kertoo alla lisää mm. ”Blackout/Whiteoutin” taustoista, videobiisistä sekä bändin kiertuesuunnitelmista.
Tervehdys! Miltä näyttää Hanging Gardenin arki tällä hetkellä?
Terve! Tällä hetkellä treenataan uusia biisejä keikkakuntoon, värkkäillään musiikkivideota ja puuhaillaan uuden levyn käynnissä olevaa promoa. Samaan aikaan uusia ideoita alkaa syntyä ja muutama demonraakile odottaa jatkotyöstöä.
Uusi videobiisinne ”Embers” on kerännyt YouTubessa mukavasti katselukertoja. Miksi juuri tuo kappale levyltä valikoitui videoitavaksi ja millaisia tunnelmia lähditte videosta hakemaan?
Biisi oli dynamiikaltaan ja sanoituksiltaan sellainen, johon syntyi helposti videokonsepti. Sanoitukset käsittelevät intensiivisiä tunteita menetyksen kautta. Elementtinä tuli on vahvasti esillä lyriikoissa, ja ideoimme Ninon kanssa visuaalisen konseptin sen kautta. Pyysimme yhteistä ystäväämme Juho Sarnoa esiintymään Cyr-pyöränsä kanssa videolle, mikä sopi tunnelmaan hyvin. Juhon esiintyminen vaihtelee seesteisen ja intensiivisen välillä, mikä toimii myös kappaleen ja videon dynamiikassa.
Bändinne on nyt edennyt neljänteen levyynsä, miten mielestäsi ”Blackout/Whiteout” eroaa aiemmista levyistänne ja muista melodisen synkemmän metallin yhtyeistä?
Yhtyeen soundi on mielestäni kehittynyt varsin luonnollisella tavalla levy levyltä. Myös rohkeutemme sävellysten ja sovitusten, sekä uusien ideoiden kokeilemisen kanssa on lisääntynyt, joten uskaltaisin jopa väittää, että musiikkimme kuulostaa entistä enemmän meiltä itseltämme. Ehkä myös tuo kokeilemisen rohkeus sekä tunne siitä, että emme itse halua sitoa itseämme mihinkään genreen on keskeistä siinä, mikä erottaa meidät suuresta osasta muita metalliorkestereita.
Tuotanto tukee hyvin musiikin pohdiskelevaa luonnetta, kuinka paljon aikaa käytitte studiossa oikeiden soundien hakemiseen ja millainen rooli masteroinnin tehneellä Alexander Dietzillä oli tässä prosessissa?
Varsinaista aikaa en osaa sanoa, sillä suurin osa levystä on äänitetty yhtyeen jäsenten kotistudioissa yleensä muutaman hengen voimin. Rummut äänitettiin RedFive -studiolla Toni Kimpimäen toimesta. Kyseinen kaveri myös miksasi levyn, ja olen kyllä erittäin tyytyväinen jälkeen. Tonin ohella kitaristimme Jussi Hämäläinen oli vastuussa albumin soundeista ja tuotannosta, ja luulen että ruuvailuun on kyllä kulunut päivä poikineen. Dietz teki viimeisen silauksen masteroinnissa, ja lopputulos on kyllä omaan korvaani helvetin hyvä. Alexander tykästyi muuten albumiin melko paljon, mikä on nähtävissä kaverin Facebook -päivityksistä! Tämän kaltainen palaute kyllä lämmittää melkoisesti.
Levyllä vierailevat Moonsorrown Ville Sorvali sekä October Tiden Fredrik Norrman. Millaisen panoksen he toivat levyn musiikkiin ja ilmeeseen?
Norrmanin kitarointi sopii kappaleisiin aivan täydellisesti, ja herätti kyseiset biisit henkiin aivan eri tavalla. Fredrik sävelsi pariin biisiin lead-kitarat omalla soundillaan, ja ne palvelevat musiikkiamme häkellyttävän hyvin. Myös Sorvali toi oman loistavan lisänsä tavaramerkkihuudoillaan, jotka tuovat kivasti epätodellisen epätoivon tuntemuksia kappaleisiin.
Levyn kansi on vähintäänkin mielenkiintoinen. Mistä idea siihen syntyi ja miten se mielestäsi kytkeytyy musiikkiin?
Teimme kansien suhteen samalla tavoin kuin monet muutkin “ulkomusiikilliset” jutut viime vuosina: annoimme kappaleet ja lyriikat Lou Hisbergue -nimiselle graafikolle, joka teki musiikista omat tulkintansa kansitaiteen muodossa. Annoimme suhteellisen vapaat kädet kansien suhteen, kuten teimme viime levyilläkin Kalle Pyyhtisen kanssa. Sama toimintamalli on ollut myös edellisten musiikkivideoiden kanssa Ristomatti Rinteen kanssa yhteistyötä tehdessä. Ideoista ja tulkinnoista pitäisi siis näidenkin kansitaiteiden suhteen keskustella Loun kanssa, en itse osa sanoa mikä on ollut visuaalisen ilmeen ratkaisuna, ja jätän myös omat tulkintani itselleni. Tehköön jokainen omansa!
”Blackout/Whiteout” julkaistaan lokakuun puolivälissä myös Amerikassa. Onko mielissä jo uuden mantereen valloitus?
Katsotaan, millainen vastaanotto tulee olemaan rapakon takana. Olisihan tietysti jokin Jenkkirundi melkoinen unelmien täyttymys! Jos tulisi sellainen sauma että se olisi taloudellisesti mahdollista, niin totta ihmeessä. Sitä odotellessa!
Millaiset muuten keikkasuunnitelmat Hanging Gardenilla ovat syksyn ja talven osalta?
Julkkarikeikka on 17.10. On The Rocksissa, ja keväälle on suunnitteilla mahdollinen Euroopan kiertue, mutta muuten keikkasuunnitelmat ovat vielä varsin auki. Eiköhän tämä kalenteri tästä taas täyty!
Viimeiset sanat Metalliluolan lukijoille?
No, eikös tässä pidä usuttaa kaikkia syytämään rahansa meille? Jos on seitsemän euroa löysää, niin suosittelen sijoittamaan sen On The Rocksin lippuluukulle tuona yllämainittuna ajankohtana. Yritämme viihdyttää ainakin sen rahan edestä Unkindin kanssa. Lätty löytynee tuolloin jo Spotifystä, joten syksyisille etkoille suosittelen sen kuuntelemista, avec villasukat ja viskitoti.
Haastattelu: Ville Krannila
Kuvat: Yhtyeen promokuvat/Kalle Pyyhtinen
http://www.hanging-garden.net/
Hanging Garden Facebookissa
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
