Graham Bonnetin ura perinteisen raskaan rockin saralla on ollut laadukas ja pitkä.
Vuonna 1970 julkaistu The Marbles -albumi antoi jo viitteitä tulevasta ja viimeistään tuon vuosikymmenen lopulla palat loksahtivat paikoilleen, kun Bonnet kiinnitettiin legendaarisen Rainbow-yhtyeen laulajaksi. ”Down To Earth” jäi miehen ainoaksi Rainbow-levyksi, mutta tällä piirrettiin syvä jälki yhtyeen ja koko musiikkigenren historiaan.
Metalliluolan Ville Krannila kirjoitti albumin 40-vuotisartikkelissa näin:
”Down To Earth” jäi ainoaksi kokeiluksi Graham Bonnetin kanssa, mutta levy on edelleen tiivis, monipuolinen ja 40 vuodessa aikaa hyvin kestänyt kokonaisuus. Siinä on vielä 1970-luvun mystistä taikaa ja samalla hienoja riffejä ja yksinkertaisia melodioita, jotka Bonnet tulkitsee persoonallisella sekä vakuuttavalla tyylillään”.
Rainbow’n jälkeen Bonnetin hienoa ääntä kuultiin esimerkiksi Michael Schenker Groupissa, Alcatrazzissa ja Impellitterin hienolla ”Stand In Line” -albumilla. Sooloura on myös ollut merkittävässä roolissa, ja levyjä on syntynyt vaihtelevilla kokoonpanoilla aina näihin päiviin asti.
Soolotuotannosta merkittävimpänä voi nostaa esiin vuoden 1981 ”Line-Up” -albumin, missä mukana oli laaja joukko aikansa huippumuusikoita. Viimeisin Graham Bonnet Band -nimellä julkaistu levytys kantaa nimeä ”Day Out In Nowhere” ja se näki päivänvalon pari vuotta sitten.
Nyt jo 76 ikävuoden rajapyykin rikkonut Bonnet jaksaa myös keikkailla edelleen ja kevään iloksi Graham Bonnet Band saatiin kiertueelle myös Suomeen. Kiertueen päätöskonsertti soitettiin Tampereen legendaarisella Yo-talolla ja ilahduttavasti sali oli täpötäynnä. Yleisö koostui pääosin jo vuosikymmenet Bonnetin uraa seuranneista pitkän linjan kuuntelijoista ja keski-ikä huiteli varmaan 50 ikävuoden kieppeillä.
Illan kantavana teemana oli Rainbow’n ”Down To Earth”-albumi ja siltä settiin oli poimittu kuusi kappaletta. Sateenkaari-ilotulitusta täydennettiin näytteillä MSG:n ja Alcatrazzin tuotannoista, sekä muutamilla soolokappaleilla. Illan setti oli rytmitetty onnistuneesti ja biisien lomaan laulajalle oli järjestetty pieniä hengähdystaukoja esimerkiksi kosketin- ja rumpusoolojen sekä bändiesittelyn muodossa. Tällä kiertueella Graham Bonnet Bandissa soittivat Conrado Pesinato (kitara), Beth-Ami Heavenstone (basso), Francis Cassol (rummut) ja Alessandro Bertoni (koskettimet).
Konsertti tarjosi mainion läpileikkauksen vuosien varrelta ja tutut hitit seurasivat toisiaan. Illan yleisöllä oli myös biisit hallussa, sillä tunnelma kohosi lauantain alkuillan keikka-ajankohdasta huolimatta mainioksi ja laulutukea tarjottiin kertosäkeisiin kiitettävästi. Kiertuerasituksen ja kuuman salin keikkaolosuhteet huomioiden Bonnetin laulusuoritus oli hatunnoston arvoinen. Kaikilta ei vastaava veto enää 76 vuoden iässä onnistu!
Illan avasi samassa musiikkigenressä operoiva Wishing Well ja vahvat Rainbow/Deep Purple -henkiset tunnelmat siivittivät tapahtuman hyvään alkuun. Homma toimi mallikkaasti ja hienoa on se, että maastamme löytyy näin vahva kyseisen musiikkigenren edustaja.
Tiukka aikataulu sekoitti kaavailtua settilistaa ja ilmeisesti aivan kaikkea aiottua yhtye ei ehtinyt tällä kertaa esittää. Tämän takia bändin kesken tuntui olevan välillä sekaannusta seuraavasta kappaleesta.
Wishing Wellin johtohahmo, kitaristi Anssi Korkiakoski on kirjoittanut yhtyeelle laadukasta materiaalia, joissa selkeinä kuuluvat 1970- ja 1980-lukujen klassikkobändien vaikutteet tuovat musiikkiin hienon nostalgisen fiiliksen.
Raportti ja kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola
Perinteisen raskaan rockin ja melodisen metallin ystävä. Livekeikkojen ja (vinyyli)levymusiikin suurkuluttaja. Musiikin ohella vapaa-aikaan kuuluvat viskiharrastus ja frisbeegolf. Kamera on mukana keikalla kuin keikalla.
