Yhdysvaltalainen post-black -yhtye Ghost Bath on ehtynyt jo kasvattaa – ainakin alan harrastajien keskuudessa – jonkinmoista kulttimainetta kahdella ensimmäisellä levyllään. Yhtye saapui Helsinkiin kolmannen levynsä, Starmournerin, tiimoilta. Tämä on myös Ghost Bathin ensimmäinen Suomen-vierailu.
Yllättävän harvalukuinen, mutta sitäkin vastaanottavaisempi yleisö lämmitteli niskalihaksiaan saksalaisen Heretoirin ja kotimaisen Mustan Paavin johdolla. Yhtyeet tarjosivat kumpainenkin vuorollaan erittäin napakat setit tummanpuhuvaa rymistelyä. Itselleni entuudestaan tuntemattomat orkesterit pääsivät yllättämään positiivisesti.
Pääesiintyjä ei turhia itseään esitellyt tai hypettänyt, vaan aloitti performanssinsa äkkiarvaamatta ja lähes tyhjälle salille. Väki löysi kuitenkin hyvin nopeasti baarin puolelta lavan edustalle raivokkaan soitannan ohjaamana. Ghost Bathin kappalemateriaali koostui lähinnä kahden viimeisen albumin tuotoksista.
Nimettömänä pysyvän nokkamiehen persoonallinen laulu on ehdottomasti yhtyeen kantava tekijä. Kappaleissa ei tiettävästi ole lyriikoita, vaan vokaalista ulostantia käytetään yhtenä instrumenttina. Laulaja tulkitsee kappaleita lähes maanisin ottein.
Performanssi loppui yhtä nopeasti ja teatraalisesti kuin alkoikin, eikä hämmentynyt yleisö voinut lähinnä muuta kuin tuijotella toisiaan epäluuloisesti ja poistua paikalta hyväksyvästi nyökytellen.
Ghost Bathin ensimmäinen Suomen-vierailu oli maanantaipäivästä huolimatta äärimusiikin juhlaa, ja toivotankin yhtyeen lämpimästi tervetulleeksi uudelleen.
Teksti & kuvat: Markus Salmela, Metalliluola.
Ei oppinut hallitsemaan mitään soitinta, joten tyytyy kirjoittamisen ohella valokuvaamaan niitä, jotka tämän taidon omaavat. Vapaa-aikaa rytmittävät matkailu, kilpauinti ja black metal. Edellämainittujen lisäksi kiinnostunut eläimistä (ei siinä mielessä).
