[three_fourth]Juuri kun luulin vuoden 2015 olevan hiljainen laadukkaan ja tuoreen black metalin osalta, olinkin ilokseni väärässä. Argentiinasta heilahtaa nimittäin semmoinen myrskytuulahdus silkkaa pahuutta, että saa heikoimmat pidellä mustista kaavuistaan kiinni.
Downfall of Nur viittaa Sardiniaan Barbarian alueelle vuosituhansia sitten pystytettyihin Nuraghe- hauta- ja linnoitusrakennelmiin ja edellämainitut rakentaneeseen kansaan sekä sen rappioon.
Varjot laskeutuvat muinaisen Barbarian ylle. Teos alkaa rauhallisella ja vaarattomalla tunnelmoinnilla – turvallisuus on kuitenkin harhaa, sillä kuin pahaa aavistamatta vyöryy yhtye päälle tuomiopäivän lailla, lyijynraskaan poljennon saattelemana ja raahaa pitkillä kynsillään avuttoman kuulijaparan mukanaan alimpaan helvettiin. Kerran kaunis ja mahtava sivilisaatio kohtaa valloittajan ja vaipuu tämän myötä veriseen historiaan. Levy kuljettaa läpi Nuraghe-kansan kohtalon loiston vuosista romahdukseen, rappioon ja unohdukseen asti.
Matkalla kuullaan myös positiivisemman sävyisiä osioita, jotka on tuotu ikäänkuin antamaan kuulijalle valheellinen turvallisuuden tunne – turhia toiveita selviytymisestä ja elämän jatkumisesta – kunnes ruma todellisuus iskee vetäen verhot eteen ja hupun päähän.
Kyseessä on yhden miehen projekti, sillä herra Antonio Sanna vastaa kaikista levyn instrumenteista. Heikkoja kohtia teoksesta on vaikea mainita. Pitkät tunnelmointi-osiot saattavat olla liikaa tämän tyyliseen musiikkiin vihkiytymättömälle, mutta odotus kuitenkin palkitaan. Levylle on onnistuttu loihtimaan todella hieno tunnelma, ja musiikki vaihteleekin täysin saumattomasti kevyestä ja kaihoisasta jousi- ja puhallin-soitannasta äärimmäisen raakaan black metal-ilmaisuun.
Tuho on täydellistä; erään sivilisaation loppu on koittanut. Jäljellä ei ole enää edes savuavia raunioita. On vain ikuinen kadotus. Downfall of Nurin maailma on pilkkopimeä ja lohduton. Kaikki joskus kaunis on tuhoutunut, ja viimeinenkin valoa tuova toivon kipinä on sammunut.
Vai onko?
9+/10
Markus Salmela
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. I – Intro
2. II – The Golden Age
3. III – The Downfall of Nur
4. IV – Ashes
5. V – Umbras de Barbagia[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
