[three_fourth]Ranskalainen Deathspell Omega (DsO) on julkaissut viisi täysipitkää albumia ja useita minijulkaisuja. Yhtyeen kehitystä on ollut hieno seurata ensilevyjen alkukantaisesta ja suoraviivaisesta black metallista aina viimeisempien julkaisujen teknisempään ilmaisuun ja avantgardemaiseen tunnelmointiin. Tämä vuonna 2008 julkaistu EP edustaa yhtyeen kehityksen huippupistettä sisältäen hienon hienoja palasia yhtyeen menneisyydestä kuin myös tuoreimpien levyjen kokeellisemmalta puolelta.
EP:llä on mittaa vajaat 20 minuuttia ja se on yhdelle kappaleelle paljon. Biisi laahailee laidasta laitaan antaen kuulijalle täyslaidallisen ranskalaista pahuutta. Jotkut voisivat sanoa, että musiikissa ei ole mitään järkeä tai se on taiteellista paskaa. He ovat väärässä, koska tämä minijulkaisu on ehdottomasti yksi genren hienoimpia ja kunnianhimoisimpia teoksia, vaikka ei bändin mestariteosten ”Kénósen” tai ”Si Monumentum Requires, Circumspicen” tasolle ylläkään.. Biisi käynnistyy tuskallisen hitaasti kunnes ensiriffit iskee lapiollisen Ranskan vanhaa maata suoraan silmille.
DsO:n musiikki ei ole helposti lähestyttävää ja vaatii kuuntelijalta paljon. Jäsenet ovat pitäneet tiukasti salaisuuden ja mystisyyden verhoa edessään. Bändikuvia ei ole olemassa eikä levyjen kansivihkoista löydy soittajien tietoja. Kovin suurena salaisuutena ei kumminkaan pidetä sitä, että suomalainen Mikko Aspa (Clandestine Blaze) toimii vokalistina. Mikon matalassa ja rohisevassa laulussa on jotain maagista, mikä uppoaa DsO:n monimutkaisiin sävellyksiin täydellisesti.
Tämäkin ”taideteos” todistaa miten kaaosmaiset riffit sopivat kappaleen hitaampien osien kanssa yhteen. DsO:n uudemmat julkaisut ovat marginaalimusiikkia ja harva näihin lopulta pääsee sisään. Suosittelen ehdottomasti tätä ja bändin muita julkaisuja äärimetallifaneille sekä niille, jotka hakevat musiikillisia elämyksiä black metallin suunnalta.
4½/ 5
Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Mass Grave Aesthetics 19.43[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - arvio. Metalliluola.){kind=link}