Vuodesta 1991 asti paheksuntaa sekä palvontaa aikaansaanut brittiläinen extreme- sekä sinfonista black metallia soittava Cradle Of Filth iski ulos 11. studioalbuminsa. Jos yhtyeen huippuhetket sijoittuvat 90-luvun puolivälin ja 2000-luvun alun välille , niin mistään totaalisesta hiipumisesta ei voida kumminkaan puhua myöhemmilläkään aikakausilla. Cradle Of Filth on yhtye mitä on helppo vihata. Totuus on kumminkin se, että yhtye on alansa pioneeri, joka on luonut metallikenttään täysin omanlaisensa kauhu- ja teatteriteemoihin perustuvan maailman.
Cradle Of Filthin vastoinkäymiset jäsenistönsä kanssa ovat tulleet vuosien aikana niin tutuiksi, että vasta kitaristi sekä pääsäveltäjä Paul Allenderin lähtö viime vuoden puolella sai fanit oikeasti huolestumaan että mitä jatkossa tapahtuu. Vaikka huolenaihe oli varmasti aiheellinen, niin uusi albumi todistaa, että pääarkkitehtin lähtö voi joskus tehdä yhtyeelle hyvää. Nimittäin Cradle Of Filth kuulostaa yllättävänkin pirteältä vuonna 2015.
Albumin yleiskuva on raikas ja energinen. Vaikka kaikki tutut elementit ovatkin tallella, niin bändi on saanut uusia voimia sekä luomisen vimman päälle, mikä kuuluu kappaleiden sävellyksistä aina sovituksiin saakka. Cradle Of Filthin taito kietoa musiikkinsa tarinoiden ympärille on jälleen kerran onnistunut. Levyn läpi matkatessa tunnelmalliset osiot saavat seurakseen brutaalimpaa menoa kuin myös thrashmaista riffittelyä, unohtamatta hienoja tuplariffejä tai viiltäviä kitarasooloja. Välillä tuntuu, että soittimet heräävät eloon ja tanssivat rovion ympärillä tulenlieskojen nuollessa uhria, joka on siirtymässä ikuiseen pimeyteen. Laulaja Dani Filthin rooli ei ole muuttunut, vaan hänen äänenkäyttönsä ja eläytymiskykynsä ansiosta kuuntelijaa johdatellaan läpi valon, ilon ja surun aina helvettiin saakka. En voi olla myöskään mainitsematta rumpali Marthusin tarkkaa tulitusta patterin takana.
Vaikka Hammer Of The Witches ei tarjoakaan mitään uutta tai maata mullistavaa, niin albumin kokonaisuus on paria heikompaa sävellystä lukuunottamatta yllättävänkin nautinnollisen kuuloista. Intron jälkeen käynnistyvä “Yours Immortally…” pistääkin tulta koneeseen ja helvetin joukot pääsevät meuhkaamaan sata lasissa. Vaikka riffit kuulostavatkin tutuilta, niin biisin laulu- ja syntikkasovitukset sopivat repivään ja nopeampaan soittoon, joita väritetään tyylikkäillä melodioilla ja sooloilla. Unohtaa ei sovi kosketinsoittaja Lindsay Schoolcraftin lauluosuuksia, jotka toimivat tässä kappaleessa kuin koko levyllä tuoden vaihtelua Filthin kirkumisiin. Albumin ehdoton kohokohta on vajaa seitsemän minuuttinen “Deflowering the Maidenhead, Displeasuring the Goddess”, jonka myrskyisä thrash-tyylinen riffittely saa vastakaikua hienosti soitetuista tunnelmallisista osioista.
Videobiisi “Right Wing of the Garden Triptych” on istutettu järkevästi levyn loppupuolelle. Kappaleen lauluosuudet ovat jälleen kerran hienosti toteutettu pitäen kappaleen mielenkiinnon yllä aivan loppuun saakka. Vaikka osa levyn kappaleista kierteleekin synkän metsän siimeksissä kuin voimiansa piilotellen, niin viimeinen biisi “Onward Christian Soldiers” todistaa jälleen kerran yhtyeen iskukyvyn.
Noin kolmen vuoden odotus on palkitseva ja albumiin ei tarvitse pettyä. Oikeastaan Hammer Of The Witches edustaa juuri niitä elementtejä mistä yhtye tunnetaan. Levyn rähjäävä yleisote tarttuu kuulijaan ensihetkistä alkaen, eikä päästä helpolla otteestaan ennen kuin viimeinen sävelet ovat soitettu. Lähes 60 minuuttinen kauhumatka ei kumminkaan yksittäisiä biisejä lukuunottamatta nouse yhtyeen klassikkolevyjen tasolle (tosin edellinen albumi ohitetaan kirkkaasti). Soundillisesti levy on liiankin siloteltu, mikä tekee siitä pidemmän päälle vähän yksitoikkoisen kuunteluelämyksen, eivätkä kohokohdat nouse esille kuin tarkalla kuuntelulla. Lisää pimeyttä sekä soundeihin ripaus raakuutta ja rosoisuutta, niin tämä olisi yksi vuoden yllättäjistä.
8- / 10
Juha Karvonen
1. Warlpurgls Eve
2. Yours Immortally…
3. Enshrined In Crematoria
4. Deflowering The Maidenhead,Displeasuring The Goddess
5. Blackest Magick In Practice
6. The Monstrous Sabbat ( Summoning The Coven)
7. Hammer Of The Witches
8. Right Wing Of The Garden Triptych
9. The Vampyre At My Side
10. Onward Christian Soldiers
11. Blooding The Hounds Of Hell
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-