Vuonna 1974 ensilevynsä ”Rocka Rolla” julkaissut brittiläisen metallin peruskivi Judas Priest jaksaa jauhaa genrensä kärkikastissa edelleen.
Uusin keväällä julkaistu 19. Priest-albumi ”Invincible Shield” tarjoaa jälleen kerran vahvaa tekemistä ja on osoitus yhtyeen iskukyvystä 2020-luvulla. Legendaarisen Rob Halfordin lauluääni on säilynyt vahvana läpi vuosikymmenten, vaikka vaikeita aikoja on vuosien varrelle mahtunut. Yhtyeen jo pitkäaikainen nykykokoonpano on myös hitsautunut hyvin yhteen ja homma tuntuu toimivan mallikkaasti.
Vuoden 2003 jälkeen ainoat miehistömuutokset ovat tapahtuneet kitaristeissa. Alkuperäiskitaristi K.K. Downingin ja Judas Priestin tiet erosivat vuonna 2011. Myöhemmin toinen koko levytysuran ajan miehistöön kuulunut kitaraässä Glenn Tipton sairastui parkinsonintautiin, mikä on pakottanut hänet jättäytymään pois keikkakokoonpanosta.
Downing pyörittää tällä hetkellä omaa KK’s Priest -yhtyettään, jolla tällä hetkellä julkaistuna on kaksi vahvaa albumia. KK’s Priestin laulajana toimii Judas Priestin vokalistina kahdella vuosituhannen vaihteen molemmin puolin julkaistulla studioalbumilla nähty Tim ”Ripper” Owens, joten piiri pieni pyörii.
Tipton on sairaudestaan huolimatta pystynyt hoitamaan kitaraosuutensa studiossa myös uusimmalle levylle, mutta livekokoonpanosta hän on jäänyt syrjään. Tosin valikoiduilla keikoilla Tipton on esiintynyt ja saatetaan nähdä vielä tulevaisuudessakin soittamassa 2-3 kappaletta keikkojen lopussa. Judas Priestistä mies ei halua luopua.
Downingin paikalla vuodesta 2011 lähtien soittanut Richie Faulkner on ollut mies paikallaan ja ottanut homman haltuun kuvia kumartamatta. Tiptonin saappaat live-esityksissä on perinyt yli sadan metallilevyn tuottajana tunnetuksi tullut Andy Sneap. Yhteistyö Judas Priestin kanssa on laajentunut äänitysten ohella nyt myös livekitaristin pestiksi.
Edellä mainittujen lisäksi yhtyeen kokoonpanossa vaikuttavat alkuperäisbasisti Ian Hill, ja yli kolme vuosikymmentä mukana ollut rumpali Scott Travis.
Vuonna 2024 Judas Priest on genressään edelleen kiinnostava vanhan metallin soturi ja tästä osoituksena Tampereen Nokia Areenalle oli myyty noin 9000 lippua. Hieno saavutus!
Yhtye on tänä vuonna kiertänyt yhdessä mm. Saxonin ja Uriah Heepin kanssa, mutta Tampereelle tätä kolmikkoa ei saatu. Lavalla ei ollut lainkaan lämppäribändiä, vaan alkulämmöt hoidettiin DJ-musiikin voimalla. Musiikkia soittamassa olivat monista tapahtumista ja radiosta tutut Laura Vähähyyppä sekä Olli Herman. Erikoinen ratkaisu, mutta kuulemani mukaan Judas Priestilla oli tälle Suomen keikalla todella tiukka aikataulu, mikä saattoi vaikuttaa asiaan. Mitä vähemmän liikkuvia osia, sitä varmemmin aikataulu pitää. Bändillä oli pian konsertin jälkeen lähtö Ruotsiin ja siellä seuraavana kohteena olevaan Sweden Rockiin. Itsellä jäivät hallin DJ-lämmittelyt väliin, joten hypätään suoraan illan odotettuun metalliesitykseen.
”Invincible Shield” -albumin avauskappale ”Panic Attack” toimi mainiona starttina illan parituntiselle metallijuhlalle, biisin edustaessa tyypillistä ja tarttuvaa Priest-tuotantoa. Tuoreen avausvedon jälkeen siirryttiin sulavasti vanhemman tuotannon pariin. ”You’ve Got Another Thing Comin’”, ”Rapid Fire” ja varmasti kaikille tuttu ”Breaking The Law” soivat maukkaasti.
Tuoreemman ”Lightning Striken” jälkeen palattiin 1980-luvulle, kun vuoronsa saivat ”Love Bites”, ”Devil’s Child”, sekä kiertueen ensiesityksenä kuultu hieno ”Riding On The Wind”.
Metallivetaraanit olivat hyvässä vireessä soiton kulkiessa mallikkaasti ja omaan katsomolohkooni soundit olivat hyvät. Halfordin ääni kesti hienosti läpi koko parin tunnin setin ja miehen suoritus oli hatunnoston arvoinen.
Vuoden 1978 ”Stained Class” -albumilta mukaan poimittu vahva ”Saints In Hell” louhi raskaana ja nousi yhdeksi illan kohokohdista. Sitä vastoin uuden albumin keveämpää puolta esitellyt ”Crown Of Horns” jäi live-esitykseltään vaisuksi, kunnes oli taas yllätyksen vuoro. ”British Steel” -klassikolta settiin poimittu ”The Rage” soi konsertissa ensimmäisen kerran sitten vuoden 2015. ”Sinner”-ikivihreästä siirryttiin taas sujuvasti uuden materiaalin pariin ja ”Gates Of Hell” sulautui hyvin illan kokonaisuuteen.
”Turbon” kasarihenkinen ”Turbo Lover” kuuluu Priest -keikkojen vakio-ohjelmistoon, mutta miksi? Tampereen illassa biisi oli kuin luu, josta on jo ajat sitten järsitty maukkaat lihat ympäriltä. Tällaista rutiininomaisesti vedettyä pakkopullaa on aivan turha roikottaa setissä.
Showssa kuultiin vähän välispiikkejä, mutta ”Turbo Loverin” jälkeen Halford käytti tilaisuuden hyväkseen ja kertasi bändin viisi vuosikymmentä kestänyttä uraa. ”Kiitos, että olette pitäneen hevimetallia yllä kaikki nämä vuodet”, hän kiitti paikalle saapuneita.
Uuden albumin nimibiisin ja sitä seuranneen aina tyylikkään ”Victim Of Changesin” jälkeen Halford laulatti yleisöä tuttuun tapaansa. Koko katsomo oli hienosti mukana. Jo 1970-luvulla Fleetwood Macilta lainattu ”Green Manalishi (With The Two Pronged Crown)” on myös keikkojen vakiokalustoa ja toisin kuin ”Turbo Lover”, aivan syystä. Hieno veto, missä erityisesti Ian Hillin tuhti basso erottui edukseen!
Scott Travis pääsi myös ääneen ja kiittämään omalta osaltaan yleisöä. ”Mitä haluatte kuulla seuraavaksi?”, kuului miehen tuttu kysymys. Vastaus oli suurimmalla osalla tiedossa, sillä ”Painkiller” kajahti yleisöstä vakuuttavasti. Tähän metallieepokseen päättyi myös illan varsinainen setti. Toki varmasti kaikki tiesivät, ettei homma ollut suinkaan vielä ohi.
Kolme tuttua raitaa oli vielä soittamatta, joten jatko ei yllätyksiä tarjonnut. Aina hieno ”The Hellion/Electric Eye”, Halfordin moottoripyörän satulassa esittämä ”Hell Bent For Leather”, sekä takuuvarma päätöshitti ”Living After Midnight” niittasivat homman tyylikkäästi päätökseen.
50-vuotias Judas Priest tarjoili Tampereen illassa tasapainoisen ja laadukkaan metallishown. Musiikki puhui puolestaan ja ylimääräiset elementit oli karsittu tällä kertaa minimiin. Pääosassa oli perinteikäs brittiläinen metalli ja hyvä niin!
Raportti ja kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola
Perinteisen raskaan rockin ja melodisen metallin ystävä. Livekeikkojen ja (vinyyli)levymusiikin suurkuluttaja. Musiikin ohella vapaa-aikaan kuuluvat viskiharrastus ja frisbeegolf. Kamera on mukana keikalla kuin keikalla.
