Nyt on jännä. Ensimmäisen EP:nsä julkaiseva kotimainen uutuus, Anima Hereticae, on jännän kuuloinen yhtye. Jos tätä pitäisi baarissa kaverille parilla lauseella kuvailla, heittäisin ilmoille seuraavan väittämän: Anima Hereticaen musiikki on vähän kuin Dimmu Borgiria, mutta Chris Barnes vokaaleissa.
Totuus ei ole kaukana, sillä death metallimaisella otteella soitettu kylmä, jopa sinfoninen tykitys on ankaraa ja hienoa kuultavaa. “Ov Behest” -EP ei ehkä ole se ensimmäinen bändi ja soundi mikä itselle tulee mieleen termistä “melodinen death metal”, mutta itse asiassa juuri tältä sen pitäisi kuulostaa, jotta voi käyttää termiä DEATH METAL samassa lauseessa melodisuuden kanssa!
Ville Rutasen korinataide tuo Chris Barnesin (Six Feet Under, ex-Cannibal Corpse) murinat eittämättä mieleen, ja tässä oli se seikka mikä eniten aluksi hannasi vastaan, kunnes pääsin sisään näiden kahden elementin yhteensulautumaan.
Toisena kuultava nimikkobiisi “Ov Behest” on minijulkaisun ehdoton kruununjalokivi. Kappaleen melodian jylhyys ja kauneus auttavat jaksamaan, joka jättää muut kaksi raitaa varjoonsa. Ovat muut hyviä, mutta kaikkia kolmea vaivaa siitä huolimatta samat ongelmat: ne ovat pitkiä ja itseään toistavia, mikä vain korostuu koska kappaleet ovat pitkiä, ja koska junnaamista tapahtuu, tuntuvat sovitukset pidemmiltä kuin ne ovat jne…noidankehä on valmis.
Jos eeppisten syntikkakuvioiden taju pysyy terävänä ja biiseihin saadaan jatkossa enemmän koukkuja, voivat Anima Hereticaen tulevat julkaisut olla aivan helvetin legendaarisia.
3½/5
Janne Lesonen
1. Stone That Burns
2. Ov Behest
3. Constellation Of Capricorn
Linkit:
https://www.animahereticae.com/
https://www.facebook.com/animahereticaeofficial/
https://www.instagram.com/animahereticae/
Musiikkidiggari jolle maistuu niin kosminen dub reggae kuin kiukkuinen black metal ja kaikkea siltä väliltä. Huumorintajuinen oman elämänsä kuningas, jolla on jyrkkiä mielipiteitä musiikista sekä ulkomusiikillisista seikoista. Harrastuksiin kuuluu englanninkielinen improvisaatiokomedia, itsensä kehittäminen sekä Seinfeld -tv-sarjan palvominen.
 Metalliluolan arvio, Janne Lesonen.){kind=link}