Silmämääräisesti arvioiden noin 10 000 melodisen hard rockin ystävää oli valinnut illanviettopaikakseen sateisena marraskuun maanantaina Helsingin Hartwall Areenan.
Ilta osoittautui varsin onnistuneeksi, sillä sen verran maukkaan keitoksen Brother Firetribe sekä Scorpions onnistuivat keittämään paikalle saapuneelle yleisölle.
Noin kahdeksan aikaan tuttu tennispallottelu-intro alkoi kuulua PA-kamoista, mikä oli merkki siitä, että keväällä neljännen studioalbuminsa ”Sunbound” julkaissut Brother Firetribe oli valmiina aloittamaan illan musiikillisen annin. Tennispallottelua seurasi uuden levyn avauskolmikko ”Sunbound”-intro, ”Help Is On The Way” sekä ”Indelible Heroes”. Tässä vaiheessa jo varsin runsaslukuinen yleisö oli heti valmis syömään Veli Paloheimo-kvinteton kädestä. Bändin kuuden biisin setti keskittyi uuteen levyyn ja olisin kuunnellut mielelläni tätä settiä pitempäänkin, sillä sen verran hyvältä bändi kuulosti jokaisen jäsenen hoitaessa tonttinsa upeasti.
Brother Firetribe settilista:
1. Sunbound / Help Is On The Way
2. Indelible Heroes
3. One Single Breath
4. Shock
5. For Better Or For Worse
6. Taste Of A Champion
Kellon lähestyessä iltayhdeksää areenan yleisöstä oli aistittavissa kliseisesti suuren urheilujuhlan henkeä, sillä sen verran lähellä oli jo vuonna 1965 Hannoverissa perustetun hard rock -legendan Scorpionsin keikka. Etukäteen olin tutustunut bändin kiertueen settilistaan, jonka perusteella hieman epäilin, mikä tulisi olemaan ensi toukokuussa 70 vuotta täyttävän vokalisti Klaus Meinen äänen kunto.
Settilistaan oli rakennettu Meinelle selkeitä palautumishetkiä erilaisten instrumentaali-osuuksien muodossa. Setti pärähti käyntiin ”Going Out With A Bangilla” ja välittömästi unohdin huoleni Klausin äänen kunnosta, sillä sen verran komeasti miehen omaperäinen tenori leikkasi ilmaa.
Vanhat klassikot ”Make It Real” ja ”The Zoo” seurasivat, yleisön eläessä lavalla pirteästi liikkuneiden veteraanien mukana. ”Coast To Coast” -instrumentaalin jälkeen seurasi yksi illan kohokohdista Scorpionsin soittaessa medleyn 1970-luvun biisejään. Vastaavasti uudempaan materiaaliin kuuluneen ”We Built This Housen” jälkeen oli vuorossa Matthias Jabsin soolo, joka oli useista kitarasooloista poiketen ”ihan oikea” sävelletty biisi, hieman aiemmin kuullun ”Coast To Coastin” tapaan. Kitarasoolon aikana kiinnitin oikeastaan ensimmäistä kertaa tarkemmin huomioni varsin komeisiin lavarakennelmiin. Näistä herkuleen osuuden nappasivat massiiviset screenit, joilta näkyi milloin lähikuvia soittajista, milloin biisin lyriikoita tai kohta 100 vuotta täyttävän Suomen siniristilippu.
Jabsin soolon jälkeen bändi siirtyi pitkän lavarampin etuosaan, tarjoten illan toisen sikermän keskittyen tällä kertaa akustisiin biiseihin. Tuttu vihellysteema herätti hieman nuupahtanutta yleisöä Scorpionsin tarjotessa ainakin listasijoitusten perusteella sen suurimman hittinsä eli ”Wind Of Changen”. Hieman tasapaksun ”Rock’n’Roll Bandin” jälkeen lavan takaosan täyttävän massiivisen screenin valloittivat tutun herrasmiehen kuvat; vuorossa oli bändin kunnianosoitus herra Lemmy Kilmisterille. Scorpions kahlasi läpi lyhyen version Motörheadin ”Overkillista”. Tätä seurasi bändiin viime vuonna liittyneen rumpali Mikkey Deen rumpusoolo. Varsin inhimillisen pituinen rumpusoolo oli melkoista ilotulitusta herra Delaogloun tykittäessä yleisöä turpaan tuttuun tyyliinsä. ”Blackout”- ja ”Big City Nights” -klassikot päättivät illan varsinaisen setin. Yhtye palasi luonnollisesti lyhyen tauon jälkeen lavalle, ”Still Loving Youn” ja ”Rock You Like A Hurricanen” viimeistellessä mainion keikan.
Olin tosiaan etukäteen hieman epäileväinen sen suhteen missä iskussa veteraaniorkesteri vuonna 2017 on. Huoleni oli täysin turha, sillä bändi oli pirteä, soittaen hämmentävän tiukasti. Meine lauloi jopa yllättävän hyvin, mutta illan ehdoton tähti oli rumpali Mikkey Dee. Miehen tanakka soitto sopii Scorpionsiin mainiosti. Deen energia tuntuu tarttuneen myös kanssamuusikoihin, sillä Scorpions oli tällä kertaa huomattavasti tiukempi kuin nelisen vuotta sitten bändin viimeksi silloisen rumpalin James Kottakin kera nähdessäni.
Mitäpä tähän lisäämään: mainio yhdistelmä AOR:ää ja klassista hard rockia = onnistunut ja viihdyttävä keikkailta.
Scorpions settilista:
1. Going Out With A Bang
2. Make It Real
3. The Zoo
4. Coast To Coast
5. Top Of The Bill / Steamrock Fever / Speedy’s Coming / Catch Your Train (70’s medley)
6. We Built This House
7. Delicate Dance (Matthias Jabs solo)
8. Always Somewhere / Eye Of The Storm / Send Me An Angel (Acoustic medley)
9. Wind Of Change
10. Rock ’n’ Roll Band
11. Overkill
12. Mikkey Dee – Drum Solo
13. Blackout
14. Big City Nights
Encore:
15. Still Loving You
16. Rock You Like A Hurricane
Raportti: Ilkka Järvenpää
Kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola
Metalliluolan uutistoimitus. Tällä hetkellä uutisia ja tiedotteita julkaisevat Ville Krannila, Pete Alander, Mikko Huuhka ja Joni Renko.
