[three_fourth]Oululaisen progebändi Trustiesin juuret yltävät 1990-luvulle, sillä bändin debyyttilevy ”Growing Smaller” ilmestyi jo vuonna 1997. Varsin harvakseltaan levyjä julkaisseen yhtyeen edellisestä albumista ”Human Wheel” on ehtinyt kulua jo seitsemän vuotta, joten saadessani uuden, järjestyksessään neljännen Trusties-levyn käsiini, en rehellisesti sanottuna tiennyt mitä odottaa. Bändin historiaa ja levyn taustaa avataan enemmän Metalliluolan haastattelussa, joten eiköhän siirrytä suoraan itse asiaan, eli musiikkiin.
”Untouchable” käynnistyy, kuten progelevyn kuuluu, introlla. Pariminuuttinen ”Arrival From Within” pohjustaakin kuulijan varsin hyvin tulevalle reilun 50 minuutin matkalle kohti proge-landiaa. Toisena kuultava ”Slave Of The Song” on yllättävänkin ärhäkkä runttaus, jonka Rush meets Dream Theater-vibat luulisi herättävän kiinnostusta progefanien keskuudessa. Kolmantena kuultava ”Quicksand” vie kuulijan hieman rauhallisempiin ja unenomaisiin fiiliksiin, rankemman riffittelyn pakottaessa kuulijan pysymään tarkkaavaisena.
”Loner In The Lonely Land” toi hieman mieleen Iron Maidenin, eikä kyseessä ollut pelkkä kappaleen nimi. Musiikillisesti Trusties ei kuulosta ollenkaan Maidenilta, mutta biisin tunnelmassa oli mielestäni hieman samaa fiilistä, mitä löytyy 2000-luvun progressiivisemmassa Maidenissa. ”There’s Nothing Out There” soi alkulevyä akustisemmin, mutta kappaleen tunnelma on selkeästi progressiivinen. Kuudentena kuultava ”Children Of The Machine” vie Trustiesin jälleen hieman ilkeämpien tunnelmien pariin, rauhallisten osien tasoittaessa tunnelmaa jälleen unenomaiseksi.
Puolitoista minuuttinen ”A Grave Inside Me” toi mieleen Queensrÿchen, biisin toimiessa ikään kuin välisoittona ennen rankempaa ”Outside Of Place And Timea”, jossa vokalisti Matti Alalauri saa tenorinsa taipumaan yllättävän rankkoihin sfääreihin. Biisistä löytyy myös mainio kitarasoolo Oikku Oikariselta. ”A Dream I Never Had” nousi omaksi suosikkibiisikseni levyltä, hienolla synkän ja valoisan tunnelman yhdistelmällään. ”Return To The Surface Of The Earth” koostuu kolmesta osasta, joiden aikana Trusties heittää peliin huikean määrän teknistä osaamista, tarjoten kuulijalleen melkoista ilotulitusta.
”Exposed To The Light” toi allekirjoittaneen mieleen hieman Sagan ja kipale olikin toinen suosikkini tällä vakuuttavalla albumilla. Albumin lähestyessä vääjäämättömästi loppuaan, bändi suoritti siirtymän kohti levyn Magnum opusta, eli lähes 11 minuuttista ”The Last Wishiä”, hieman Marillionin mieleen tuovalla, puolitoista minuuttia kestävällä ”Room Of New Lifella”. Levy päätösveto osoittautuu melkoiseksi vuoristoradaksi, Trustiesin kuljettaessa kuulijaansa fiiliksestä toiseen, muistuttaen samalla aiemmin levyllä tutuiksi tulleista teemoista.
Vajaa tunti progea, mitä tästä sanoisi? Ensimmäisenä mieleen tulee tunnelma siitä, että yhtye on hämmentävän taitava ja levy soundaa todella komealta. Biiseistä harvat aukenivat ensimmäisellä kuuntelulla, mutta puhuttaessa progebändistä tämä tuskin on huono asia. Tosin en olisi laittanut pahitteeksi, jos levylle olisi päätynyt bändin oma ”Owner Of A Lonely Heart” tai ”Pull Me Under”. Arvioni jää siinä mielessä hieman vajavaiseksi, että en pystynyt juuri arvioimaan levyn takana olevaa tarinaa: Kuuntelin levyn ilman lyriikoita. Lyriikkojen kera tai ilman: ”Untouchable” on vakuuttava taidonnäyte tältä pitkän linjan oululaisbändiltä.
8-/10
Ilkka Järvenpää
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Arrival From Within
2. Slave Of The Song
3. Quicksand
4. Loner In The Lonely Land
5. There’s Nothing Out There
6. Children Of The Machine
7. A Grave Inside Me
8. Outside Of Place And Time
9. A Dream I Never Had
10. Return To The Surface Of The Earth
– Empty Minds United
– Human Hater
– Talking To Myself
11. Exposed To Light
12. Room Of New Life
13. The Last Wish[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Ilkka Järvenpää, Metalliluola.){kind=link}