[three_fourth]Kahdeksan vuoden olemassaolon ja kolmen EP:n jälkeen eteläsuomalainen Volymian julkaisee vihdoin ensimmäisen täyspitkänsä ”Maze of Madness”. Aiemmista julkaisuista poiketen albumilla kuullaan ensimmäistä kertaa bändin riveihin viime vuonna liittynyttä laulajaa, Markku Kuikkaa. Bändin rumpali Ville Velasco on itse kuvaillut albumia ”moderniksi heavyrockiksi, joka on pyritty rakentamaan iskevillä kitarakuvioilla ja hittikertseillä”, ja kuvaus on kieltämättä osuva. Melodisella albumilla on kuultavissa rock-vaikutteita, mutta myös perinteisempiä metallitilutuksia.
Levyn avausraita ”Breathe” käynnistyy petollisen rauhallisesti, mutta ei ehdi kulua montaakaan kymmentä sekuntia ennen kuin kappale paljastaa todellisen karvansa. Raskaanpuoleiset kitarat pyöräyttävät kappaleen todenteolla käyntiin, ja auraavat tietä kertosäkeelle, joka ilman epäilyksen häivää tippuu ”hittikertsi”-kategoriaan. Kappaleen voisi hyvin kuvitella soivan suurellakin stadionilla. Toisena seuraa albumin musiikkivideoveisu ”Line of Fire”. Tämäkin soi vahvan melodisena ja Kuikan käheä ääni pääsee oikeuksiinsa tuskaa tihkuvassa kertosäkeessä. Kappale onkin yksi levyn tarttuvimpia. ”Line of Firea” seuraava ”Inside Out” sen sijaan hämmentää hiukan; biisi muistuttaa hyvin paljon edeltäjäänsä mutta astetta kehnommilla rytmeillä varustettuna. Yllättävää, samaan aikaan raskasta ja tiluttelevaa kitarasooloaan lukuun ottamatta ei yllä levyn kärkikastiin. ”Under a Million Star:sta” löytyy taas on mahtipontisuutta, joka hipoo jo yliyrittämisen rajoja. Tässäkin kertosäe on tarttuva, mutta säkeistöt tuntuvat varsinkin vokaaliensa puolesta jo hiukan hampaat irvessä väännetyiltä.
Levyn nimikkokappale ”Maze of Madness” on yksi sen raskaimmista paloista. Nopeiden rumputykitysten tahdittaman aggressiivisen intron menoa rauhoittaa hillitympi säkeistö, jota seuraa jälleen nostatus voimakkaaseen kertosäkeeseen. ”Maze of Madnessin” jälkeen raskasta menoa tasoitetaan balladilla ”Empty Room”, jossa koskettimet saavat loistaa pääroolissa. Tätä seuraava ”Damnation of Love” taas vaikuttaa sävellykseltä, joka ei itsekään oikein tiedä mitä tahtoisi olla. Biisissä on paljon metallielementtejä, on tilutusta, laukkakomppia ja sonata arcticamaisia melodioita, mutta yhtäkkiä ilmoille kajahtaakin lähes teknomeininkinen soolo. Kertosäekään ei kuulu levyn tarttuvimpiin.
”Maze of Madnessin” helmet löytyvät levyn alun lisäksi sen loppupuolelta. Kahdeksas raita ”Ring” on avaruusmaisilla ujelluksillaan ja tunnelmallaan virkistävän erilainen muuhun albumiin verrattuna. Sitä seuraava ”Indifferent” on vahvasti kiinni albumin parhaan kappaleen kruunussa. Melodinen biisi tiivistää koko albumin perusajatuksen: yksinkertainen ja tarttuva soolo, tasaisesti etenevä säkeistö, ja tunnelatautunut voimakas kertosäe. ”Maze of Madnessin” päättää ”Wasted Years”, paatoksellinen eepos, joka tuo mieleen erityisesti power metallin parista tutut levynlopettajat. Ihmiskunnan turmiota sureva ”Wasted Years” onkin toimiva lopetus myös tälle albumille.
Kokonaisuutena ”Maze of Madness” on helppoa kuunneltavaa, joka ei turhaa paneutumista vaadi. Monia albumin kappaleita huomaa hyräilevänsä jo ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen. Volymian pitäytyy musiikissaan simppeleissä perusasioissa, mutta toteuttaa ne hyvin. Mitään suurta taide-elämystä tai uutuudenviehätystä ”Maze of Madness” ei tarjoa, mutta jos musiikilta haluaa hyvää meininkiä ja tarttuvia melodioita, kannattaa albumiin ehdottomasti tarttua.
7½ / 10
Alissa Juote
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Breathe
2. Line of Fire
3. Inside Out
4. Under a Million Stars
5. Maze of Madness
6. Empty Room
7. Damnation of Love
8. Ring
9. Indifferent
10. Wasted Years[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Metalliluola, Alissa Juote.){kind=link}