Koti Haastattelut ja raportit Wacken Open Air 2022 – festariraportti ja kuvagalleria

Wacken Open Air 2022 – festariraportti ja kuvagalleria

"Suurin osa oli pitämässä hauskaa ja juomassa hyvää olutta."

Tekijä

Vesa Ryömä

4.9.2022

MAINOS:

Slipknot, Arch Enemy, Powerwolf, Epica, Avantasia, Mercyful Fate, Amon Amarth, Judas Priest, As I Lay Dying ja monet muut sanoivat tämän: FINALLY WACKEN! Kahteen vuoteen tapahtumaa ei järjestetty, kuten ei paljon mitään muitakaan tapahtumia. Tänä vuonna Saksan Wackenin kylä muuttui vajaan 100 000:n raskaamman musiikin ystävän pyhiinvaelluskohteeksi elokuun alussa.

Matkakuntamme (kuusi henkilöä) kokoontui Turkuun maanantaina 1.8.2022 ja lähdimme matkaan vuokratulla asuntoautolla. Suuntasimme alkuillasta satamaan ja kohti Tukholmaa. Toinen kuuden hengen seurue lähti Naantalista laivalla Kapellskäriin samoihin aikoihin. Samaan Siljan laivaan lähti paljon muitakin W:O:A-matkalaisia, mikäli autojen teippauksia on uskominen.

Seuraavana aamuna starttasimme Tukholmasta kuudelta ja lähdimme suunnistamaan Ruotsin ja Tanskan läpi kohti Wackenin kylää. Matkaa Tukholmasta Saksaan tuli noin 1100 kilometriä ja pysähdyksineen aikaa kului ennen kuin olimme omalla Camping alueellamme noin 18 tuntia. Aika ei tullut pitkäksi, kun oli hyviä ystäviä reissussa. Wackenin alue avataan vaeltajille jo maanantaina, joten tiistai yönä oli jo hyvät jonot saapumisen yhteydessä. Koko seurueeseemme kuului vain muutama ensikertalainen itseni mukaan lukien, niin täytyy sanoa, että järjestelyt toimivat saksalaisessa järjestelmällisyydellä kuin se kuuluisa junan vessa.

Keskiviikko alkoi rannekkeen metsästyksellä. Hain ensin oman rannekkeeni 1,5 h jonotuksella ja lähdin seikkailemaan Pressin check-in paikkaan, joka oli noin neljän kilometrin päässä leiristämme. Kuuma päivä hujahti nopeasti tutustumalla alueeseen kävellen. Tälle vuodelle myytiin erikoislippu keskiviikon päälavan esityksiin, jossa artisteina olivat Varang Nord, Brothers of Metal, Gloryhammer, Epica ja Avantasia. Pitkästä päivästä johtuen ja parista eksymisestä, niin vietin loppuillan pienemmillä lavoilla, josta yhdellä esiintyi mm. eräs Michael Monroe.

Torstaipäivänä löysin lopulta VIP ja pressialueen, jossa pystyi työskentelemään esitysten välillä. Tutustuin moniin ammattikuvaajiin, joilta sai monia hyviä vinkkejä kuvaamiseen ja liikkumiseen alueella. Joka päivälle piti hankkia erikseen kuvauslupa päälavan keikoille. Pienempien lavojen keikoille riitti ranteessa ollut press- ja photoranneke. Torstaina kuvasin päälavoilla pitkät metalliurat tehneet Cirith Ungolin, Grave Diggerin ja GWARin. Pienemmältä lavalta kameraan tarttui Butcher Babiesin vauhdikas esiintyminen. Ystävien kanssa seurattiin Mercyful Faten, Amon Amarthin ja Visions of Atlantiksen esitykset. Jos pystyisi ratkeamaan moneen suuntaan, niin pitäisi olla kaikilla kahdeksalla lavalla samaan aikaan nauttimassa esityksistä.

Perjantain aloitti Blind Channel päälavalla ja yleisö piti esityksestä. He olivat myös myöhemmin tavattavissa Meet&Greet -tapahtumassa, jossa fanit saivat hetken keskustella yhtyeen kanssa. Kuvasin myös toisen suomalaisen yhtyeen Lost Societyn keikan. Yleisön joukossa näkyi monia Suomen lippuja. Päivän aikana kameralle tarttui myös Stratovariuksen, Lacuna Coilin ja erikoisuutena Sick´n Beautifulin keikat. Perjantain päätti minun osaltani täydellisesti pääesiintyjän eli Slipknotin esitys.

Festivaalin viimeinen päivä avautui aurinkoisena ja säästyimme koko aikana suurimmilta sateilta. Kuvauskalenteriin tälle päivälle kuului seuraavat keikat: As I Lay Dying, Danko Jones, Tarja ja Arch Enemy. Esitykset olivat hienoja ja jäävät mieleeni todennäköisesti loppuiäkseni. Ystävien kanssa seurattiin mm. Orden Oganin keikka. Sunnuntaiaamuna pakattiin leiri takaisin autoon ja lähdettiin kohti kotia. Ensi vuonna pääesiintyjänä onkin jokin maailmaakiertänyt ”Rauta Neito”.

Mitä Wackenista sitten jäi käteen?

Maailmanluokan festivaali järjestelyineen ja oheistapahtumineen olivat kokemisen arvoisia.
Paljon esiintyjiä, joista 80% jäi näkemättä tai kuulematta.
Paljon uusia metalliyhtyeitä, joista ei ollut aikaisemmin kuullut.
Sain paljon uusia tuttavia ja oli mahtavaa olla kuvaamassa keikkoja pitistä muiden ammattilaisten kanssa.
Parit rakot jalkoihin, koska kävelyä tuli enemmän kuin 60 kilometriä 4 päivän aikana. Askelmittarin mukaan tuli noin 100.000 askelta.
Noin 100.000 ihmistä ja erittäin vähän näkyviä järjestyshäiriöitä. Suurin osa oli pitämässä hauskaa ja juomassa hyvää olutta.

Mitä reissu sitten kustansi? Paljon, mutta pysyi ns. budjetissa. Liput, autovuokra, diesel, juomat ja ruoka, laivamatka sekä siltatullit maksoivat yhteensä noin 1000 – 1500 euroa. Oli silti hintansa väärti ja suosittelen jokaiselle, joka miettii Wackenin matkaa tulevaisuudessa.

Seuraavan kertaan Wacken, seuraavaan kertaan.