Länsinaapurin kalkkilaivan kapteenit, Tribulation, ovat kerta toisensa jälkeen luoneet vampyyriset nahkansa vuoden 2009 death metal -debyyttinsä ”The Horror” jälkeen, ja uutukainen “Where The Gloom Becomes Sound” jatkaa parin viimeisimmän levyn viitoittamalla goottilinjalla. Joka tapauksessa yhtye on tullut jälleen tienristeykseen ja väläyttelee kahta mahdollista suuntaa, johon jatkaa maanpäällistä taivaltaan.
Kitaristi Adam Zaarsin kynästä syntynyt avausraita “In Remembrance” on albumin vahvin näyttö, alkaen tunnelmallisesta gotiikan täyteisestä introsta, jatkaen nostattavien rumpujen sekä ruotsiksi syljettyjen manausten johdattelemana eeppisen sekä rokkaavan tarttuvaan kertosäkeeseen, joka tuo sitä paitsi mieleen Dark Tranquillityn! Hienon kitarasoolon säestyksellä teos saatetaan maaliin sen vaatimalla arvokkuudella.
Ensimmäinen sinkkubiisi “Hour Of The Wolf” keinuu ja rokkaa, riffipuolella tapahtuu asioita, jotka voisivat olla hollantilaisen jo edesmenneen okkultisen rockin suurlähettiläiden The Devil’s Bloodin ensimmäiseltä levyltä lainattuja. Levyn parhaimmistoon kuuluva kappale, ehdottomasti.
Kiekon kovimmat sävellykset olivat sitten siinä kärjessä, jonka jälkeen loppulevy seilaa tasaisilla vesillä ilman suurempaa aaltoilua. Alun biisikaksikon veroisia hittejä kaipaisin lisää, vaikka esim. “Daughter Of The Djinn” on myös levyn parempaa antia. Platta tarjoilee koko pituutensa täydeltä mukavia melodioita, pieniä nyansseja ja riittävästi koukkuja, jotta mielenkiinto säilyy loppuun asti, eikä sinällään huonoja ideoita levyllä ole – kaikki kuulostaa vaan kovin tasaiselta.
Lonkeronharmaaseen tasapaksuisuuteen vaikuttaa kuin raskaana ankkurina basisti/vokalisti Johannes Anderssonin kärisevä ärinä, jota mies ei varioi millään tavalla. Samalla sapluunalla vedetään kuin aikaisemmilla levyillä. Tässä olisi erittäin hyvä mahdollisuus bändin uusimman jäsenen Joseph Thollin ottaa esimerkiksi osavastuuta lauluista, sillä miehen äänipalkeet ovat hevikansalle tulleet tutuksi hänen toisesta yhtyeestään VOJD (ex-Black Trip).
Tuotannollisesti levy on priimaa ja kuulostaa juuri niin hyvältä, kuin Nosferatu näyttää – synkältä, mutta groteskin kauniilta.
“Where The Gloom Becomes Sound” on tasaisesti leijuva ja hulmuileva kokonaisuus, kuin yhtyeen viime vuonna jättäneen alkuperäisjäsenen Jonathan Hulténin lava-asusteet. Levyn kappaleista valtaosa on Hulténin säveltämiä, joten nyt on yksi merkittävä tekijä bändin soundiin poissa pelistä. Bändillä on täten mahdollisuus uudistaa itseään seuraavalla levyllä Thollin kanssa, tai jatkaa samoissa syvissä ja myyttisissä goottitunnelmissa kuin tähän asti – mutta riittääkö siihen enää ideoita ja inspiraatiota? Mielenkiinnolla jään odottamaan Tribulationin seuraavaa siirtoa.
7+/10
Janne Lesonen
1. In Remembrance
2. Hour Of The Wolf
3. Leviathans
4. Dirge Of A Dying Soul
5. Lethe
6. Daughter Of The Djinn
7. Elementals
8. Inanna
9. Funeral Pyre
10. The Wilderness
Linkit:
www.instagram.com/tribulation_official
www.tribulation.se
www.facebook.com/TribulationSweden
Kuva: Ester Segarra
Musiikkidiggari jolle maistuu niin kosminen dub reggae kuin kiukkuinen black metal ja kaikkea siltä väliltä. Huumorintajuinen oman elämänsä kuningas, jolla on jyrkkiä mielipiteitä musiikista sekä ulkomusiikillisista seikoista. Harrastuksiin kuuluu englanninkielinen improvisaatiokomedia, itsensä kehittäminen sekä Seinfeld -tv-sarjan palvominen.
 Metalliluolan arvio, Janne Lesonen.){kind=link}