[three_fourth]Vuonna 2005 perustetun Oululaisen Seadsin kahden biisin demo tarttui käteeni jo viime vuoden puolella hieman sattumalta, joten eiköhän ole jo korkea aika jotain tästä kommentoida. Bändi itse kuvailee itse musiikkiansa riffi-rockiksi, jossa sekoittuu Garage-, Stoner- sekä Hard rock. Siihen suuntaan orkesterin meininki onkin. Bändin herrat ovat oululaista rock-kenttää seuranneille tuttuja jo parinkymmenen vuoden takaa, joten etukäteen oli jo selvää, ettei tämä homma tule soittotaidosta jäämään kiinni.
Demo starttaa hieman jopa brittipop-henkisellä introlla käynnistyvällä ”You’ll never get it right”-kappaleella. Samalla hetkellä, kun vokalisti Tero Mäkelä avaa suunsa, en voi välttyä ajatukselta: Pauli Hanhiniemi laulamassa englanniksi. Tarkemmalla kuuntelulla paljastuu, että mies ei ole mikään Hra Hanhiniemi part II, vaikka äänessä onkin tiettyjä samankaltaisuuksia. Kipale itsessään on toimiva rokkibiisi, josta löytyy mainio kitarasoolo. Kertosäe ei mielestäni kuitenkaan nouse aivan lentoon, mutta kappaletta voisi huoleti kutsua päteväksi albumiraidaksi.
Demon toinen kipale, selvästi edeltäjäänsä raskaampi ”Useless lies” lähtee käyntiin hieman Metallican 2 x 4-biisiä muistuttavalla riffillä. Kappale puskee eteenpäin vallan mainiosti, mutta sellainen viimeinen murhavaihde tästä rallista mielestäni puuttuu.
Seadsin demo on pätevä julkaisu ammattitaitoisilta soittajilta. Orkesterin soitto kulkee ja miehet osaavat tehdä varsin toimivia biisejä. Jos jotain negatiivista pitää hakea, niin sellainen tappomeininki ja raivo orkesterilta mielestäni ainakin tämän julkaisun perusteella puuttuu. Lisäksi toivoisin lisää tarttuvuutta biiseihin varsinkin kertosäkeiden osalta. Pieni miinus tulee myös vokalisti-Mäkelän englannin lausumisesta. Pienestä kritiikistä huolimatta Seads toimii ja orkesteria olisi kuunnellut mielellään huomattavasti kahta biisiä pitempään.
3/5
Ilkka Järvenpää
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. You’ll never get it right
2. Useless lies
[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - arvio. Ilkka Järvenpää, Metalliluola.){kind=link}