Ravage Machinery – Subordinates Of The Mechanism (2015)

[three_fourth]Rovaniemeläinen, 2000-luvun puolen välin paikkeilla kehkeytynyt Ravage Machinery on kasannut debyyttialbuminsa, ”Subordinates Of The Mechanism” ja sylkenyt sen maailmalle kuluvan vuoden huhtikuussa One Man Armyn toimesta. Debyyttipitkäsoiton luvataan tarjoilevan raskasta ja aggressiivista kuolometallia niin uuden kuin vanhan koulukunnan eineksillä. Diskografiaa yhtyeellä löytyy yhden EP:n ja kahden demon verran ennen nyt käsittelyssä olevaa julkaisua.

Ilman sen suurempia esileikkejä levy käynnistyy suoralla turpaan vedolla joka on soundillisesti asiallisesti tuotettua ja soittimetkin tuntuvat pysyvät hyvin jätkien näpeissä. ”Emancipate, exterminate” ei kuitenkaan tarjoa biisinä mitään kuunteluelämystä, sen ollessa varsin tasapaksu tekele jossa poukkoillaan riffistä toiseen tarjoamatta sen suurempaa koukkua. Samanlainen meininki jatkuu läpi levyn, enkä vielä kolmannellakaan kuuntelukerralla pysty sanomaan mikä levyn kappaleista nousisi ylitse muiden materiaalin puuduttavuuden vuoksi. Yksittäisinä positiivisina nostoina voisi mainita hienoiseen melodisuuteen taipuvan ”Evolution of Malevolencen” sekä pari rokkaavampaa osiota ja sooloa biiseissä ”Miscarriage” ja ”The Gallows Await”. Nämäkin kappaleet lähtevät kuitenkin rönsyilemään liiaksi eivätkä pidä otteessaan puoltaväliä pidempään.

”Subordinates Of The Mechanism” kuulostaa soundillisesti ja soitannollisesti aika valmiilta. Riffit liikkuvat jossakin Cannibal Corpsen ja Immolationin maastoissa, muistuttaen ajoittain kotimaista kollegansa, De Lirium’s Orderin tuotantoa. Biisien sovitus niin rumpujen, riffien kuin vokaalien suhteen on kuitenkin pahasti hakusessa, eivätkä kappaleet omaa sellaista dynamiikkaa joka jaksaisi kantaa loppuun asti, levystä puhumattakaan. Oman puuduttavan lisänsä materiaaliin tuo tasapaksut murina-vokaalit, joihin kaipaisin hieman vaihtelua ja paljon enemmän tunnetta.

Ravage Machineryn debyyttituotos, ”Subordinates Of The Mechanism” on tasapaksu paketti death metal-jyystöä josta olisin kaivannut tiiviimpää pakettia. Nykyisellään levy puuduttaa menon jatkuessa samanlaisena teknisenä paahtona alusta loppuun ja kaipaisi hieman rokkaavampaa tai melodisempaa otetta pitääkseen kuulijansa mielenkiintoa yllä.

6-/10

Tore Pedersen

[/three_fourth]
[one_fourth_last]
ravage machiner
01. Emancipate/Exterminate
02. Supremus Deus Machinarum
03. Evolution of Malevolence
04. Miscarriage
05. The Utilitarian Nomad
06. Limits of Systematic Madness
07. The Gallows Await
08. Mediacracy
09. Decapitation[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here