Battle Beast @Black Box, Helsingin Jäähalli 22.3.2019

Kansainvälisen läpimurron kynnyksellä oleva Battle Beast juhlisti Euroopan kiertueen alkua Helsingin Jäähallin Black Boxissa perjantaina 22.3.

Samana päivänä julkistettiin bändin viides studioalbumi ”No More Hollywood Endings”, mikä on luonnollisesti myös alkaneen kiertueen nimenä. Pääesiintyjän kanssa tätä juhlapäivää oli kutsuttu viettämään peräti kolme lämppäribändiä.

Ensimmäisenä lavalle asteli helsinkiläis-jyväskyläläinen Tyrantti. Puoli tuntia ovien aukenemisen jälkeen alkanut setti ei ehtinyt kerätä kovin suurta yleisöä, mutta tämä ei haitannut viiksihevin lipunkantajia. Menoa ja meininkiä riitti koko esiintymisajan alusta loppuun. Allekirjoittaneelle bändi oli uusi tuttavuus. Tutustuin heidän helmikuussa julkaistuun debyyttialbumiinsa vasta juuri ennen tätä keikkaa. Olin positiivisesti yllättynyt vauhdikkaasta soundista ja lyriikat toivat hymyn huulille. Sama fiilis vahvistui livekeikan nähtyäni. Tästä bändistä kuullaan vielä, kunhan sama rento ja huoleton meininki jatkuu! Ryppyotsia ei kaivata yhtään enempää, ei lavalle eikä yleisöön.

Seuraavaksi otettiin askel tunnelmallisemman hevin suuntaan, kun lavan otti haltuun helsinkiläinen Arion. Yleisö oli alkanut valua paikalle ja bändi huomioi tämän. Tyrantin tavoin seitsemän biisiä kestänyt setti käynnistyi Arionin osalta pienillä miksausongelmilla, mutta tämä ei lopulta haitannut vetoa juuri ollenkaan.

Vuonna 2011 perustettu yhtye on julkaissut kaksi täyspitkää albumia, mutta on onnistunut liitämään oman tutkani alapuolella. Vähän samaa vikaa taisi olla muullakin yleisöllä, sillä vaikka esitys oli mainio, biisien sanat eivät olleet kovin monella hallussa ja yhteislaulut sekä lämppäribändeille yleiset fiiliksen kohotus-jeeoot jäivät laimeiksi. Olin hieman yllättynyt, että henkilökohtainen suosikkibiisini ”Seven” kuultiin jo neljäntenä. Osa yleisöstä, DJ-juontajan lisäksi, saattoi myös odottaa Amaranthen laulajaa Elize Rydia lavalle kun tämän kanssa aiemmin esitetty ”At The Break Of Dawn” pärähti soimaan setin päätteeksi- Elize oli juuri edellisenä iltana Amaranthen kanssa festarikeikalla Japanissa, joten yllätysesiintymistä ei tapahtunut.

Sen sijaan Amaranthen entinen laulaja Jake E oli tuonut nykyisen bändinsä CyHran paikalle, tosin hiukan tavallisesta poikkeavalla kokoonpanolla. Kitaristi Jesper Strömblad pitää keikkataukoa ja hänen tilallaan nähtiin Marcus Sunesson Engel-bändistä. Myös rumpali oli vaihtunut, sillä Alex Landenburg on kiertueella Kamelotin kanssa. Hänet korvasi Adde Larsson. Basistia lavalla ei nähty lainkaan. Bändistä poistuneen Peter Iwersin osuudet tulivat taustanauhalta, samoin kuin kosketinsoitot.

Oliko syynä henkilöstövaihdokset vai mikä, mutta CyHran setti alkoi suurilla teknisillä vaikeuksilla. Jake E lauloi välillä verhon takaa ja myös molemmat kitaristit Sunesson ja Euge Valovirta kävivät vuorotellen säätämässä laitteistojaan. Kiinnitin huomiota myös siihen, että bändillä ei näyttänyt olevan juuri lainkaan apukäsiä mukana, sillä he virittivät soittimiaan itse sillä aikaa, kun lavaa valmisteltiin setin alkuun. Ongelmat jatkuivat lähes koko esiintymisen ajan ja vaikuttivat itse soiton lisäksi myös välispiikkeihin. Tästä johtuen kokonaisuus jätti sekavan kuvan, mutta silloin kun artistit pystyivät keskittymään itse asiaan, yleisö nautti ja erityisesti Euge tuntui olevan kovassa iskussa sekä soiton, että humorististen välispiikkien muodossa. Varamiehisenäkin bändillä tuntui olevan hyvä henki päällä ja he taistelivat kymmenen biisiä sekä rumpusoolon sisältäneen setin läpi ongelmista huolimatta rautaisella ammattitaidolla.

Kellon lähestyessä yhtätoista, oli vihdoin illan pääesiintyjän, eli Battle Beastin vuoro. Setti alkoi heti uuden levyn materiaalilla ”Unbrokenin” soidessa livenä ensimmäistä kertaa. Pyrot olivat heti alusta lähtien mukana ja niitä hyödynnettiin yhteensä kahdeksan biisin aikana. Myös savukoneet olivat laajasti käytössä. Laulaja Noora Louhimo oli pukeutunut hyvin näyttävään asusteeseen, jonka kruunasivat päässä olleet sarvet. “Pitäähän Battle Bitchillä nyt sarvet olla!” Noora kommentoi välispiikissä, kysyessään yleisön mielipidettä asusteeseen.

Seuraavaksi esityslistalla olivat vuorossa edellislevyltä tutut ”Familiar Hell” ja yksi illan kovimmista vedoista ”Straight To The Heart”. Tämä keikka oli bändille merkityksellinen monessa mielessä. Se oli Battle Beastin ensimmäinen jäähallikeikka, uuden levyn julkaisushow ja samalla tuli kuluneeksi 10 vuotta bändin ensimmäisestä live-esiintymisestä. Nämä kaikki yhdistettynä yleisön runsaaseen lukumäärään ja upeaan vastaanottoon saivat Nooran liikuttumaan jo heti keikan alussa.

Kuusi seuraavaa biisivalintaa sisälsivät viisi kappaletta uudelta levyltä. Sekaan mahtui myös vanha tuttu ”Black Ninja”. Sen esittämistä edelsi jo noin kuusi vuotta bändin jäseniä ainakin jollain tasolla naurattanut hassuttelu basisti Eero Sipilän sekä kosketinsoittaja Janne Björkrothin välillä. Uusien raitojen jälkeen oli hyvä saada yleisö sekoamaan täysin ja mikä olisikaan sopinut siihen paremmin kuin ”Out Of Control” ja heti perään ”Touch In The Night”? Uuden levyn mahdollisesti parhaan biisin ”Edenin” päätyttyä oli lyhyen paussin paikka.

Tauon jälkeen lavan valtasi tanssinelikko yhdessä Nooran kanssa muun bändin jäädessä soittamaan ”No More Hollywood Endings” -biisiä taustalle. Kahden viimeisen kappaleen paikat oli varattu ”King For A Day” ja ”Beyond The Burning Skies” -kaksikolle. Erityisesti jälkimmäisessä biisissä pyroista otettiin kaikki jäljellä oleva materiaali irti, mikä sai lavan edessä olleen järjestyksenvalvojan pelkäämään kaljunsa palamista. Lähes eturivissä seisoneena voin sanoa, että lämmin tuli!

Kokonaiskuvaa ajatellessani kolme lämppäribändiä oli vähän liikaa. Kaksi tai jopa vain yksi tarkkaan valittu esiintyjä riittäisi. Tämä oli toinen kerta, kun näin Battle Beastin livenä. Ensimmäisellä kerralla he tulivat korvaamaan Asking Alexandrian Tuskassa 2013 ja tuolloin en kuunnellut heiltä kuin pari biisiä. Voidaan siis todeta, että tämä oli ensimmäinen oikea tilaisuus, kun näin bändin esiintymässä livenä.

Ennakkoarvailuista poiketen yleisöä saapui paikalle todella runsaasti ja fiilis oli huikea. Yhtye pisti lavalla parastaan ja kansa eli hienosti mukana. Yleisöä kiitellessään basisti Sipilä totesi muun muassa, että tämän keikan he tulevat muistamaan todella pitkään. Voisin todeta saman, bändin esitys jää mieleen pitkäksi aikaa hienon energian, sopivan huumorin, lavakarisman ja tietenkin loistavan musiikin myötä. En ihmettele, että heillä on edessään pitkä kiertue ympäri Eurooppaa ja kesän jälkeen on vuorossa myös Pohjois-Amerikan valloitus. Battle Beastia kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan, vaikka vähän pidemmän matkan takaa.

Teksti: Marko Leppinen
Kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here