Avatariumin yhtyeen mukaan nimetty debyyttilevy oli yksi vuoden 2013 kovimpia metallijulkaisuja. Levyn yhdistelmä perinteistä suhteellisen kevyttä doomia ja 1970-luvun hard rock-henkeä sekä erityisesti laulaja Jennie Ann Smithin ainutlaatuinen, voimakas ja kaunis ääni erottivat bändin heti positiivisella tavalla massasta. Nyt toisella levyllään ”The Girl With The Raven Mask” yhtyeellä on melkoinen tehtävä edessään, saadaanko kovan avauksen antama noste hyödynnettyä ja näytettyä mihin todelliset rahkeet riittävät?
Vaikka sävellystyöstä vastasikin tuolloin ja vastaa edelleen tällä kakkosalbumilla Candlemassin kynämies Leif Edling, Avatariumin ulosannilla on loppujen lopuksi melko vähän yhteistä Ruotsin doom legendan kanssa satunnaisia raskaita riffejä lukuun ottamatta. Kaukana ollaan myös Edlingin kolmannen tunnetun yhtyeen Kruxin psykedeliatunnelmista. Avatarium on perusrakenteeltaan doom-yhtye, mutta bändistä löytyy kerroksia huomattavasti enemmän.
Nimibiisi johdattelee levyn teemoihin melankolisella ja mielenkiintoisella tavalla raskaalla soundimaailmalla. Tempo pysyttelee alussa vielä verrattain korkeana ja kappaleessa on levyn tarttuvin kertosäe. Tämän jälkeen vauhti hieman hidastuu, musiikin viedessä kuuntelijan yhä syvemmälle tummille pelloille ja kuulaisiin öihin. Sanoitukset ovat moniulotteisia ja syvällisiä, jättäen juuri sen verran tulkinnanvaraa kuuntelijalle, jotta tämä voi punoa niistä omat mielikuvakerroksensa sekä tarinansa. Parhaiden biisinkirjoittajien tunnusmerkkejä. Kitaristi Marcus Jidellin soittokuviot ovat hillittyjä, mutta samanaikaisesti koukuttavia. On pakko mainita tässä kohdin myös kosketinsoittaja Carl Westholm, jonka monipuolinen soitinarsenaali kattaa perinteiset urut sekä pianon, mellotronin ja vanhojen proge-levyjen klassikkosoittimen Moogin. Mies levittää taustalle oman taitavan sovituksellisen mattonsa, joka hiipii pinnalle aina biisien avainkohdissa.
Kaiken keskiössä on tietenkin Smith, jonka äänessä on yhtäaikaisesti vaaraa, voimaa ja herkkyyttä. Nainen on itse sovittanut omat lauluosuutensa ja vokaalien tuotanto on mainio. Muutenkin levyn soundi on terävän tumma, ja erittäin hyvässä balanssissa. Erityisesti kuulokkeilla albumin nyanssit erottuvat parhaiten ja kuuntelija pääsee nauttimaan täysin palkein yhtyeen rikkaasta musiikillisesta paletista.
Levy toimii kokonaisuutena, eikä yksikään kappale varsinaisesti nouse toisen yli. ”The Girl With The Raven Mask” vaatii myös kuuntelijalta useamman paneutumisen maailmaansa. Biisien myötä huomasin olevani useissa paikoissa: kesäöisellä järvellä, hyytävillä pakkashangilla, ja tummassa sateisessa metsässä. Musiikki tuntuu huokuvan merkillistä ja vain vaivoin aisoissa pysyvää voimaa. Hyviä kappaleita maailmassa on paljon, mutta vain parhaat levyt vievät mielesi paikkoihin ja saavat unohtamaan arjen synkkyyden ja harmauden. Avatarium tuntuu onnistuvan tässä kerta toisensa jälkeen.
Rajoitetulla painoksella on mukana DVD, jossa nähdään vajaan tunnin esitys Hammer Of Doom- festivaaleilta viime vuodelta. Se osoittaa myös yhtyeen livekunnon olevan iskussa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on todella onnistunut paketti. Avatarium on tehnyt sen jälleen. ”The Girl With The Raven Mask” uusii debyyttialbumin tempun ja kiilaa itsensä vuoden kärkijoukkoihin. Vielä kun saataisiin tämä yhtye keikalle Suomeen. Tilausta todella olisi.
9+/10
Ville Krannila
1.Girl With The Raven Mask
2.The January Sea
3.Pearls And Coffins
4.Hypnotized
5.Ghostlight
6.Run Killer Run
7.Iron Mule
8.The Master Thief
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}