”Rockin täytyy kehittyä ja mennä eteenpäin!” – Haastattelussa Waltarin Kärtsy Hatakka

Kotimaisen metalliskenen pirteä pioneeri Waltari on heiluttanut lippuaan jo vuodesta 1986 asti. Omalla tinkimättömällä tyylillään yhtye on onnistunut pitkän uransa aikana sekoittamaan metalliseen sulatusuuniinsa muun muassa punkia, hip hopia, technoa ja klassista musiikkia. 

Waltari julkaisi tänä vuonna kokoelmalevyn ”3rd Decade – The Anniversary Edition”, joka kattaa yhtyeen uran tärkeimpiä kappaleita (joita riittäisi varmasti useammallekin kokoelmalevylle) muiden artistien esittämänä. Yhtyeen värikäs keulakuva Kärtsy Hatakka kertoo harmillisen pätkivän Teams-yhteyden kautta tunnelmiaan julkaisun jälkeen.

– Uuden levyn myötä olen ollut todella kiireinen ja hieman olen ’exhausted’ kaikesta tekemisestä. Bändillä ollut ehkä hieman helpompaa, kun emme ole keikoille päässeet, Kärtsy kertoo ja jatkaa korona-ajan työskentelystään.

– Olen touhunnut korona-aikaan täysillä ja kaivanut muun muassa pöytälaatikoista materiaalia, mies jatkaa ja osoittaa takana näkyvää, kattoon asti tulottuvaa pinollista cd-levyjä. 

– Tuossa takana näkyy koko elämäni arkistoituna, josta löytyy yli 200 tuntia julkaisematonta Waltari-materiaalia. Demoja, treenejä, sessioita ja jos vaikka mitä. Olen käyttänyt muutenkin säveltämiseen paljon aikaa korona-aikana sekä Waltarille että omaa soolotuotantoani varten.

Pitkän uran tehnyt yhtye on ehtinyt merkkipaaluja viettää suurilla spektaakkelikeikoilla ja kolmikymppiset juhlittiin jo vuonna 2016. Seuraavaa suurempaa tapahtumaa pitää odotella 8.6.2022 asti, jolloin Waltari astelee Tavastian lavalle. Tuolloin ”3rd Decade – The Anniversary Edition” -albumin tiimoilta järjestetään juhlakeikka. 

– Virstanpylväitä ja merkkipaaluja on aina hienoa juhlia, mutta katse on aina vahvasti eteenpäin. Kesäkuussa 2022 pitäisi juhlia tätä kokoelmalevyä, mutta korona ikävä kylllä kertoo mitä tuleman pitää.

Levyllä on lukuisia vierailevia tähtiä. Kärtsyn mukaan heitä ei tarvinnut kahta kertaa pyytää levylle mukaan.

– Ei ollut vaikea saada vierailevia tähtiä ja levylle päätyneet artistit tulivat sujuvasti mukaan. Ihan kaikkia emme saaneet, koska artisteilla on eri aikataulut, omia projekteja ja levyjä tulossa. Myös korona vaikutti osaltaan tähän. Ihan kaikki eivät uskaltanut lähteä liikekannalle. Kävimme kyllä läpi oman aikakautemme skene ja ystävät, Kärtsy summaa tilannetta.

Jäikö joku unelmavierailija saamatta levylle?

– No Paul McCartney ja James Hetfield olisivat olleet ihan jees. Ja Mike Patton! Kärtsy naurahtaa.

Yhtye on uransa aikana kokeillut sinfoniaa, balettia ja sekoitellut eri genrejä sulavasti keskenään. Onko kaikki jo keksitty vai vieläkö yhtyeeltä löytyy ässiä hihasta?

– Taivas on rajana, ihan mitä vaan voidaan keksiä. Jotkut sanovat, että rock-musiikissa on jo kaikki tehty. Itse olen sitä mieltä, että rock-musiikissa ei ole vielä tehty oikein mitään. Rockin täytyy kehittyä ja mennä eteenpäin. Ei se muuten enää ole rock-musiikkia, Kärtsy kiteyttää.

– Rock ei ole musiikkia, vaan asenne, vuosikymmeniä ammattimuusikkona toiminyt mies toteaa ja vaikeaa on olla eri mieltä.

– Mieti vaikka Queeniä, Led Zeppeliniä, The Beatlesiä. Mielestäni me jatkamme vain tätä traditiota, jossa yhdistellään eri asioita. Jo silloin, kun Waltari perustettiin ihmettelin mihin rock on menossa. MTV:ssä oli eri genreille jos vaikka mitä ohjelmia. Eikös pop ole rockia ja rock poppia? Kärtsy analysoi.

”Rock ei ole musiikkia, vaan asenne!”

Kiteytyykö Waltarin filosofia kenties juuri tähän viitekehykseen?

– Juuri näin voi sanoa. Kaikki kumartelevat klassikkobändejä, mutta kukaan ei oikein enää kirjoita musiikkia tähän tyyliin. Se on minusta outoa.

Waltarin pitkä ura on startannut vuonna 1986. Yli 15 albumia julkaisseena ja paljon maailmaa kiertäneenä Kärtsy pohtii mitä kaikkea matkan varrella on opittu.

– Olemme oppineet tätä työtä aivan älyttömästi matkan varrella. Tietotaitoa on kertynyt suorastaan törkeän paljon verrattuna siihen, kun nuorina miehinä aloitettiin.

– Toisaalta myös meidän kropat ovat aika helvetisti vanhempia, kuin silloin, viidenkympin rajapyykin ylittänyt vokalisti naurahtaa. 

Nykyinen Waltari ohjeistaisi nuorta Waltaria kuuntelemaan enemmän itseään ja hoitamaan business-puolen paremmin. 

– Kukkaro kiittäisi varhaista Waltaria, jos olisimme tuolloin hoitaneet kaupallisen puolen paremmin. Omaehtoisuuden hintana on ollut se, että tehtyjen työtuntien määrä ei millään korreloi tuloja.

– Olen pohtinut, että taannoin olisi pitänyt kääntää “So Fine!” ja “Big Bang!” levyjen paikka keskenään. Mielestäni “Big Bang!” olisi ollut paljon parempi jatke “Torcha!”-levylle,” Kärtsy miettii yhtyeen uran alkuvaiheita.

– Vaikka “So Fine!” on ehkä Waltarin tunnetuin ja suosituin levy Euroopassa, niin minulla on ollut siitä aina hieman ristiriitaiset fiilikset. Yritimme tuolloin ehkä hieman liikaa siihen nähden mitkä meidän rahkeet riittivät. Levy oli se kuuluisa haastava kolmas albumi, kun taas edeltävä “Torcha” ja seuraava “Big Bang!” olivat hyvin helppotekoisia albumeja.

– Jopa “Yeah! Yeah! Die! Die! – Death Metal Symphony In Deep C” oli helppo verrattuna “So Fine!”-levyyn, Kärtsy yllättää. 

“So Fine!”-kappale on Waltarin menestyneimpiä biisejä ja päätyi hieman yllättäen tähän positioon.. 

– Oli yllättävää, että metallilafka Roadrunner valitsi kyseisen biisin tuolloin sinkkubiisiksi. Se oli jotenkin käsittämätöntä, koska se edusti todella kokeellista materiaalia, jopa meille. Olimme jo ajatelleet jättää kappaleen joksikin piilobiisiksi, mutta onneksi uskoimme levy-yhtiötä.

Kärtsy pohtii itselleen mieluisia Waltari-levyjä.

– Levyistä itselleni ehkä onnistuneimmat ovat “Big Bang!” ja “Yeah! Yeah…”, josta olen erittäin ylpeä. Sijoittaisin vielä samaan kastiin viimeisimmän “Global Rock” -albumin. Oli maailman suurin vääryys, että se ilmestyi juuri koronaviikolla. Siitä oli tulossa euroopanlaajuinen arvostelumenestys ja yhtyeelle oli sovittuna hyviä rundeja. Yksi keikka ehdittiin Turussa vetää, mies harmittelee.

Yhtye julkaisi edellisen albuminsa “Global Rock” vuonna 2020.

– “Global Rock” -levy oli monin paikoin onnistunut ja kiitelty levy. Ikävä kyllä julkaisimme sen juuri koronaviikolla ja sen johdosta homma jäi täysin puolitiehen. 

Waltari kävi myös kokeilemassa  Yhdysvaltojen keikkarintamaa 1990-luvulla. 

– Jenkkitouhuista jäi harmittamaan ettei Waltarille ole oikein koskaan löytynyt oikeita yhteistyökumppaneita Yhdysvalloista, koska tiedän sieltä löytyvän kuulijoita ja diggareita. Varsinkin livepuoleen pitäisi löytää oikeat kontaktit ajamaan meidät sisään.

Kuuluuko Waltarin suunnitelmiin vielä valloittaa Amerikkaa?

– Waltarin musiikista löytyy myös amerikkalaisia vaikutteita ja sieltä varmasti löytyy meille kuulijakuntaa ja mielellämme sinne menisimme. Tarvitsemme taustalle kuitenkin vahvemman koneiston, Kärtsyy pohtii.   

Yhtyeen vanhempaa materiaalia on julkaistu harmillisen vähän myös vinyylinä. Viimeisimpänä pieni painos “Big Bang!” -albumia.

– ”Big Bang!” -julkaisun yhteydessä keskustelimme ainakin “Yeah! Yeah!…”-albumin julkaisemisesta, joka on tapahtumassa jossain vaiheessa. Itse olen älytön vinyylidiggari ja Waltariltahan löytyisi paljon levyjä, jotka voisi julkaista tässä muodossa. Sanoisin jopa, että minulla on jopa velvollisuus työstää tätä asiaa, Kärtsy lupailee.

Waltarilta löytyy mitä eriskummallisimpia kokeiluja ja tilaisuuden vihdoin tullessa eteen, kysyn Kärtsyltä onko “Pala Leipää” -kokoelmalta löytyvän hirtehisen “Hippakaveri”- kappaleen sanat vedetty studiolla improna.

– Kyllä on! Kärtsy naurahtaa.

– Pari ekaa lausetta oli olemassa ehkä viisi minuuttia ennen äänityksiä, mutta muuten ideana oli ettei kappaletta hirveästi treenata tai oikeastaan edes sävelletä. Se on avantgarde-punkia! Kärtsyy jatkaa.

Waltarin tulevaisuutta pohtiessa mielessä siintää “Global Rock” -levyn kiertue. Uutta levyä ei olla vielä suuremmin suunnittelemassa.

– Seuraava Waltarin levy on tällä hetkellä tilassa ´tuntematon´. Julkaisutahtimme on hieman hidastunut viime vuosina muutenkin. Tähän on vaikuttanut osaltaan myös se, että teen ohessa myös soolomateriaalia. Joka vuodelle on kuitenkin ollut joku projekti. Ei ole ollut yhtään vuotta, jolloin en olisi jotain työstänyt. Sävelkynä viuhuu kokoajan.

Ammattimuusikon ura ei ole helpoin väylä, mutta Kärtsy on urallaan pärjännyt vahvalla työmoraalillaan.

– Toimin kokopäiväisenä muusikkona ja olen tehnyt sitä yli 30 vuotta. Pää on ollut pinnan päällä koko ajan ja olen onneksi pärjäillyt. Vaikka ei ole tarvinnut muita töitä ajatella, olen silti hyvin pitkälti perinteinen ja tunnollinen suomalainen työmies. Se on osasyy tähän kovaan tahtiin, jota teen. Ei ole varaa pitää pitkiä lomia tai taukoja, Kärtsy kertoo.

– Koen onnelliseksi sen, että saan työssäni toteuttaa itseäni.

 

Waltari 2021:

• Kärtsy Hatakka – Laulu, basso, ohjelmointi ja koskettimet
• Kimmo Korhonen – Kitara ja örinä
• Sami Yli-Sirniö – Kitara
• Jani Hölli – Koskettimet ja ohjelmointi
• Jariot Lehtinen – Kitara
• Ville Vehviläinen – Rummut

 

Levyt:

• Monk-Punk (1991)
• Torcha! (1992)
• So Fine! (1994)
• Big Bang (1995)
• Yeah! Yeah! Die! Die! – Death Metal Symphony In Deep C (1996)
• Space Avenue (1997)
• Radium Round (1999)
• Rare Species (2004)
• Blood Sample (2005)
• Release Date (2007)
• Below Zero (2009)
• Covers All! – 25th Anniversary Album (2011, Cover-albumi)
• You Are Waltari (2015)
• Global Rock (2020)

 

Kokoelmat:

• Pala Leipää (1993)
• Decade (1998)
• Early Years (2006) ((20th anniversary compilation)
• 2nd Decade In The Cradle (2008)
• 3rd Decade – The Anniversary Edition (2021, kokoelma)

---

Kuva: Mitja Harvilahti