Suomea voi monella tapaa pitää funeral doomin synnyinmaana. Onhan täältä kotoisin sillaiset vanhanliiton yhtyeet kuin Skepticism sekä Thergothon, jotka rikkoivat hitaampaakin hitaammalla tuomiomusiikillaan rajoja 90-luvun alkupuolella. Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt tamperelainen Profetus, joka on taannoin julkaissut ”Coronation of the Black Sun” -albumin uudelleen kahdeksan vuoden jälkeen.
On sanomattakin selvää, että kyseessä ei ole mikään helposti sisäistettävissä oleva levy, vaan lajityyppinsä mukaisesti Profetus pysyttelee visusti poissa tyypillisimmistä musiikillisista ratkaisuista. Albumi on raskas, laahustava ja täynnä tummia sävyjä, jotka kylläkin sopivat mitä parhaiten orastavaan kaamokseen. Kun moni muu funeral-yhtye flirttailee surulla ja kuolemalla, Profetus vaikuttaisi keskittyvän enemmän okkultismiin ja luonnoaiheisiin, jota on pidettävä virkistävänä poikkeuksena.
”Coronation of the Black Sun” koostuu intron lisäksi kolmesta reilunmittaisesta kappaleesta, joissa antaudutaan pimeyden valtiaiden valloille. Lyriikkaosasto ei ole niin pateettista kuin aluksi voisi luulla, vaan erinäisiä mytologioita on hyödynnetty fiksulla tavalla. Levy toimisi varmasti loistavasti jossain erälaavulla, jota valaisee nuotion lisäksi ainoastaan kuun kaihoisa sarastus ja kaihoisa tämä albumi totta vie on.
Ottaen huomioon, että moni karttaa funeral doomia tyylilajina kuin ruttoa, kyseessä on aidosti nautittavasta teoksesta oikeanlaista tunnelmaa mukailemaan sekä sitä myös luomaan. On tullut pantua myös merkille, että ”Coronation of the Black Sun” nauttii jonkinsuuruista arvostusta myös ulkomailla eikä ollenkaan suotta. Kulttistatus ei ole helposti saavutettavissa, mutta tässä tapauksessa asema on täysin ansaittu.
8½/10
Joonas Hynninen
Metalliluolan uutistoimitus. Tällä hetkellä uutisia ja tiedotteita julkaisevat Ville Krannila, Pete Alander, Mikko Huuhka ja Joni Renko.
 - levyarvio. Joonas Hynninen, Metalliluola.){kind=link}