40 vuotta sitten Amerikan metallimarkkinat olivat räjähtäneet lukuisien eri genren alalajien viidakoksi. Death metal oli vielä alkumuodossaan, mutta glam, perinteinen heavy metal, shock rock sekä thrash metal kiinnittivät kaikki tuhansia uusia ystäviä ja jatkuvan tulvan uusia bändiyrittäjiä. Tämä johti muutamassa vuodessa koko paketin jonkinlaiseen romahtamiseen ja grungen valtaannousuun, mutta vuonna 1985 tämä tuntui vielä olevan kaukana.
Los Angelesissa tuhansien muiden yrittäjien rinnalla perustettu Lizzy Borden ammensi kaikista edellä mainituista vaikutteista debyytillään ”Love You To Pieces”, joka ilmestyi voimakkaasti uusien virtausten etujoukoissa ratsastaneen Metal Blade -merkin kautta kesällä 1985. Osittain tämän omalaatuisuutensa vuoksi yhtye ei koskaan noussut todelliseen huippuluokkaan, vaan on jäänyt lähinnä kulttinimeksi.
Kaiken keskellä vaikutti keulamies Lizzy Borden, joka valtaisan tukkansa ohella jäi mieleen taivaita hipovan äänensä ja ennenkaikkea väkivaltaisen sävyn kautta. Vokalisti tuntui kanavoivan hulluuden tunnetta sen eri skaaloilla, myöhemmin vastaavaa tyyliä on kuultu paljon, mutta 1980-luvun puolivälin suoraviivaisen metallitykityksen rinnalla, tämä bändi erottui joukosta.
1800-luvun tunnetuimpiin naismurhaajiin kuuluneen Lizzie Bordenin perintöä kunnioittaen murhamytodologiaa laajemmin esitellyt ryhmä aloitti jo ”Give ’Em The Axe” -EP:llä 1984 ja tähän liittyvän kuvaston viljelyn ja naiskauneuden lisäksi esillä olivat Bordenin murhiinsa käyttänyt ase, kirves sekä korkokengät. Yhtyeen imago yhdisti klassista metallia 1980-luvun puolivälissä pinnalle vahvasti nouseen W.A.S.P.:in veren kyllästämään ilmestykseen. Myös Twisted Sister tulee mieleen useassa kohtaa.
Musiikin osalta keskeiseksi esitykseksi on jo vuosikymmeniä määritelty kääntöpuolen avaava ”American Metal”, joka rullaa yhä vastustamattomasti eteenpäin Bordenin tulkinnan, Gene Allenin ja Tony Matuzakin riffien sekä laulajan veljen Joey Scottin rumputulen voimalla. Myös ”Red Rum”, nimikappale sekä ”Save Me” tuovat kehiin toisaalta shock rock elementtejä, ja Riotin jo pioneerina eteenpäin puskenutta amerikkalaisen power metallin tyyliä.
Erityisesti Iron Maiden nostaa päätään muutamassa kohtaa, mutta soundissa on yhtäaikaa omintakeinen, nostalginen ja toisaalta aikaa hyvin kestänyt väre. ”Flesh Eater” ja ”Warfare” voisivat jossain toisissa yhteyksissä nykypäivänä nousta klassikoiksi.
Jostain syystä näistä lupaavista rakennuspalikoista huolimatta yhtye ei yltänyt todelliseen huippusuosioon ja aika ajoi tästä musiikista pahasti ohi seuraavalle vuosikymmelle tultaessa. Tällä vuosituhannella Lizzy Borden on julkaissut satunnaisesti uutta materiaalia, joka edelleen kantaa ne tutut ja turvalliset tunnusmerkit. Näihin on lisätty aavistus vaaraa ja yllätyksellisyyttä, joka heidän parhaaseen osaamiseensa on aina kuulunut.
8+/10
Ville Krannila
1. Council For The Caldron
2. Psychopath
3. Save Me
4. Red Rum
5. Love You To Pieces
6. American Metal
7. Flesh Eater
8. Warfare
9. Godiva
10. Rod Of Iron
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}