Kiss-yhtyeen alkuperäinen rumpali Peter Criss täyttää tänään 80vuotta.
Criss oli klassisen Kiss-kokoonpanon vanhin jäsen ja ehti ennen bändiin liittymistään vaikuttaa Chelseassa, joka julkaisi vähälle huomiolle jääneen albumin vuonna 1970. Rumpalin seuraava yhtye Lips kaveri Stan Penridgen kanssa ei edennyt sen paremmin ja epätoivoinen rumpali laittoi New Yorkissa Rolling Stone -lehteen ilmoituksen, joka vahvistattoman legendan mukaan luki: ”rumpali on valmis tekemään mitä vain.”
Omaa yhtyettään samaan aikaan New Yorkissa kasanneet Paul Stanley ja Gene Simmons vastasivat ilmoitukseen ja alkuvuodesta 1973 Kiss oli syntynyt kitaristi Ace Frehleyn täydentäessä kokoonpanon. Jokainen jäsen loi oman persoonansa meikkien ja esiintymisasujen kautta. Peter Crissin hahmoksi vakiintui nopeasti The Catman eli Kissamies.
Criss osasi rumpujen soiton lisäksi myös laulaa, vaikka alusta alkaen Simmons kertoi miehen olleen lähes täysin ulkona nuoteista. Hänen Kissin 1970-luvun materiaaliin täydellisesti sopinut ja jazz-musiikista vaikutteensa imenyt rumputyyli kuuluu parhaiten kappaleessa ”Strutter,” joka avasi Kissin debyyttialbumin vuonna 1974. Biisi on myös Crissin oma suosikki koko Kiss-tuotannosta.
Peter pääsi myös vokaaleihin heti alussa laulaen samalla levyllä yhden bändin klassikoista ”Black Diamond.” Rumpali esitti tämän jälkeen kappaleen tai kaksi jokaisella Kiss-albumilla vuoden 1979 ”Dynasty”-levyyn saakka. Matkalla syntyi suuria hittejä kuten ”Beth” ja ”Hard Luck Woman.”
Kiss oli 1970-luvun lopulla Amerikan suurimpia hard rock -yhtyeitä. Maine ja kova julkaisutahti toivat mukanaan lieveilmiöitä, joista pahimpia olivat Peterin päihderiippuvuus ja kasvaneet ristiriidat Stanleyn sekä Simmonsin kanssa. Vuonna 1978 kaikki jäsenet julkaisivat sooloalbuminsa. Näistä Crissin levy oli selvästi huonoin menestyksessä, ja poikkesi myös merkittävästi Kissin musiikista tuoden esiin rumpali R&B- sekä soul-vaikutteita. Kappaleet kuten ”You Matter To Me” ja ”Easy Thing” eivät Kiss-yleisölle uponneet vakuuttavasti.
”Dynastyn” julkaisun aikoihin Criss oli jo niin pihalla, ettei pystynyt soittamaan omaa kappalettaan ”Dirty Livin’” lukuunottamatta koko levyllä. Seurannut kiertue oli fiasko bändin sisäisen tilanteen ollessa tulehtuneempi kuin koskaan. Peter poistui bändistä lopullisesti joulun 1979 tienoilla, vaikka virallisesti vaikutti yhtyeessä vielä seuraavan vuoden ”Unmasked”-levyllä. Rumpuosuudet soitti kuten ”Dynastylla” sessiomuusikko Anton Fig. Crissin viimeinen esiintyminen Kissin riveissä oli ”Shandi”-musiikkivideo.
Criss julkaisi toisen soololevynsä ”Out Of Control” vuonna 1980 ja seurasi tätä ”Let Me Rock You” -albumilla pari vuotta myöhemmin. Julkaisut eivät olleet suosittuja, ja mies vajosi syvemmälle huume- ja alkoholiriippuvuuteen. Malli Deborahin kanssa solmittu avioliitto kaatui samoihin aikoihin. Liitosta oli syntynyt laulajan ainoa lapsi Jenilee.
1980-luvun aikana erilaiset bändiviritelmät kaatuivat yksi toisensa jälkeen ja jossain vaiheessa lehdissä alkoi ilmestyä juttuja, joiden mukaan Criss oli vararikossa asuen sillan alla. Uutinen osoittautui huijaukseksi toisen henkilön esiinnyttyä Peterinä.
Kuntoutunut rumpali palasi kehiin 1990-luvun alkupuolella uuden Criss-yhtyeensä kanssa. Vuoden 1994 levy ”Cat No.1” on selvästi paras miehen soolotuotoksista. Vuonna 1995 Criss nousi pitkästä aikaa lavalle entisen yhtyeensä kanssa esiintyen akustisesti kappaleen ”Hard Luck Woman” merkeissä Kiss Convention-tapahtumassa. Tapahtumat johtivat virallisempaan alkuperäisen kokoonpanon paluuseen syksyn 1995 ”Unplugged” esiintymisessä ja keväällä 1996 julkistettiin odotettu Kiss-reunion. Paul Stanley, Gene Simmons, Ace Frehley sekä Peter Criss lähtivät uudelle maailmankiertueelle meikeissä valtaisan suosion saattelemana.
Yhteistyö ei lupaavan alun jälkeen kestänyt. Criss ja Frehley suljettiin pois paluulevy ”Psycho Circus” -sessioista ja vuoden 2000 ”Farewell”-kiertueen aikana välit jäsenten välillä kiristyivät jälleen äärimmilleen. Criss jätti yhtyeen sopimuskiistojen vuoksi syksyllä 2000 ja hänet korvasi kissamiehen asussa ja meikeissä Eric Singer.
Peter palasi vielä kerran vuonna 2003 esiintyen Kissin kanssa ”Kiss Symphony” levyllä ja seuranneella kiertueella Aerosmithin kanssa. Erilaisista käsien rasitusvammoista kärsineen rumpalin sopimusta yhtyeen kanssa ei enää tämän jälkeen uusittu. Vuodesta 2004 Kiss toimi viimeiseksi jääneessä kokoonpanossaan Singerin ja kitaristi Tommy Thayerin toimiessa Crissin sekä Frehleyn rooleissa.
Peter julkaisi uuden balladivoittoisen sooloalbumin ”One For All” vuonna 2007 ja myöhemmin muistelmansa ”Make Up To Break Up.” Hän sairasti myös miehille harvinaisen rintasyövän ja on kampanjoinut sen jälkeen taudin hoidon puolesta aktiivisesti.
Jo omien sanojensa mukaan viimeisen keikkansa vuonna 2017 soittanut Criss on nähty viime vuosina harvemmin julkisuudessa, mutta on tehnyt nyt paluun julkaisten merkkipäivän kunniaksi ensimmäisen albuminsa lähes 20 vuoteen. ”Peter Criss” on myös paluu rock-painotteisen materiaalin pariin.
Hänet liitettiin muiden alkuperäismiesten kanssa Rock And Roll Hall of Fameen 2016, mutta fanien odotuksista huolimatta Stanley ja Simmons eivät suostuneet soittamaan seremoniassa Frehleyn sekä Crissin kanssa.
Kiss Army toivoi silti vielä viimeiseen asti yhtä esiintymistä klassisen miehistön toimesta, vaikka viileät välit tekivät tästä käytännössä mahdotonta. Toiveet kuivuivat lopullisesti kasaan Ace Frehleyn äskettäisen kuoleman vuoksi.
Teksti: Ville Krannila
Metalliluola onnittelee Peter Crissia ja kokosi alle miehen hienoimpia esityksiä vuosien varrelta:
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
