Helsingin jäähallilla juuri ennen ovien avautumista oli yllättävän vähän jonoa siihen nähden, että Black Box oli loppuunmyyty.
Suomen kansa oli tullut katsomaan erityisesti Amorphista ja valitettavasti osa yleisöstä tyytyi pelkästään pääesiintyjään tässä neljän bändin iltamassa.
Melodista death metallia soittava saksalainen Nailed To Obscurity on pienempänä esiintyjänä jo tottunut lämmittelijäyhtyeen asemaan, eikä valitettavasti muutosta tähän ole näköpiirissä.
In Flamesin sekä At The Gatesin jalanjäljissä vaeltava yhtye on osa valtaisaa ”Göteborg-metal” -soundia, jonka kyseiset Göteborgissa perustetut death metallin kuninkaat loivat aloittaen toimintansa 1990-luvun vaihteessa.
Göteborgin Amorphiseksi tituleerattu Dark Tranquillity starttasi keikan tarttuvalla “Identical To Nonella” yleisön alkaessa pikkuhiljaa herätä horroksesta. Yhtye kommentoi biisiä:
This one is a celebration of diversity and a condemnation of nearsighted division.
Kehuttu, vuoden 2020 “Moment”-albumi oli parhaiten edustettuna keikan avausbiisin lisäksi kappaleilla ”The Dark Unbroken” sekä ”Phantom Days”.
Oikeutetusti viimeisenä herkkupalana kuultu klassikko “Misery’s Crown” (”Fiction”, 2007) on kenties yksi genren merkittävimpiä esityksiä, ja se iski myös omaan tajuntaani aikanaan heti ensikuulemalta.
Illan kolmas esiintyjä oli kesällä Tuskassa ihastuttanut sveitsiläinen Eluveitie rytmiryhmän marssittaessa lavalle peräti yhdeksänjäsenisen kokoonpanonsa.
Lukuisia kokoonpanomuutoksia historiansa aikana kokenut bändi ei ollut entisensä sitten viime näkemän, sillä hurdy gurdya soittava puolalainen Michalina Malisz siirtyi syrjään saksalaisen Annie Riedigerin ottaessa hänen paikkansa.
Yleisö ei ollut tällä yhteiskeikalla mukana toivomallani tavalla, vaikka erityisesti eturivissä nautittiin esiintymisestä täysin siemauksin. Nähtiin eturivissä myös sveitsiläinen asianmukaisesti koristellun maan lipun kanssa.
Encoren alkajaisiksi bändi esitti musiikkivideona julkaistun uuden singlen “Aidus”, jota Glanzmann kuvailee seuraavasti:
Definitely one of the harshest songs of Eluveitie ever. It’s the sheer consequence of our spiritual journey with ”Ategnatos”: We’re no longer a ”Celtic Metal” band… a metal band singing about celtic history. We’re Celts playing metal music from all our hearts. We’re no more a ”Pagan Metal” band. We are metal music playing pagans from all our hearts, gashing principles of our modern societies with our ancient message like a surgical blade. That’s probably the best way to describe our new single. Deal with it!
Valitettavasti valot eivät olleet parhaimmillaan ja näyttävä yhtye onnistuttiin pitämään suhteellisen pimennossa. Lisäksi soundi puuroutui ajoittain ja Eluveitielta on tullut nähtyä aiemmin parempia esityksiä.
Oli silti hienoa, että tämä hyväntuulinen bändi saatiin jälleen kerran Suomeen ja esiintyminen oli suurin tässä maassa sisätiloissa koettu tähän mennessä.
Jo yli 30 vuotta nousujohteista uraa luonut Amorphis on suomalaisen metallin ehdoton kulmakivi. Neljäntoista pitkäsoiton jälkeen yhtye on yksi merkittävimmistä kotimaisista metallibändeistä.
Raskaasti kalevalalainen ryhmä on yhä vahvassa globaalissa nousukiidossa ja tästä osoituksena oli jälleen uusi pitkä Euroopan kiertue vaikuttavien lämmittelijöiden kera sekä kiinnitys Wacken Open Air 2023 -festivaaleille.
Levyn teemana ovat myyttiset pohjoisen tarinat vuosituhansien takaa. Huikeita arvioita kerännyt pitkäsoitto nousi julkaisunsa jälkeen Suomen virallisen listan ykköspaikalle kahdeksi viikoksi.
”Yksittäinen biisi ei tietenkään voi mitenkään kuvata koko levyä, mutta ”Northwards” antaa vahvoja viitteitä siitä, mitä ”Halo”-albumilla on tarjottavanaan. Albumi on raskaampi, orgaanisempi ja progressiivisempi kuin pari edeltäjäänsä. Tuntuuhan se hienolta, että pystymme edelleen tekemään varsin kuranttia musiikkia. Saattaa hyvin olla, että terveellä itsekritiikillä ja pitkällä kokemuksella on jotain tekemistä tämän asian kanssa”, naurahtaa Esa Holopainen.
Uuden materiaalin esittelyä jatkettiin mystisen toisen singlen ”On The Dark Watersin” parissa. Seitsemäntuumaisena myöhemmin julkaistun teoksen mystiset lyriikat saavat mielen laukalle ja livenä screenillä näkyvä kuvitus sopii kappaleen kanssa hyvin yhteen.
Sanoittaja Pekka Kainulainen kuvailee singlen sanoitusten työstöä:
Tuli halu kääntää Tuonelan virran suunta. Aloitin sanojen kirjoittamisen kuolemasta, mutta tässä tapauksessa kuolema ei ollutkaan loppu, vaan alku.
“Death Of A King” sekä “Silver Bride” esittelivät tuttua ja turvallista radioystävällisempää linjaa. ”Thousand Lakes” -intron saattelemana ilmoille kajahtanut hienon ”Tales From The Thousand Lakes” -albumin ”Into Hiding” lisäsi vettä myllyyn ollen varmasti monille yksi koko illan kohokohdista.
Amorphis kommentoi:
”The Moon” on ensimmäinen singlelohkaisu uudelta ”Halo”-albumiltamme. Tunnelmallinen kappale kuvastaa hyvin, miltä Amorphis nykypäivänä kuulostaa. Sanoittaja Pekka Kainulainen on maalannut piirroksia ja maalauksia kuuaiheesta vuosikymmenien ajan. Nyt siitä syntyi sanoitus, mikä heijastaa kuutamoromantiikkaa.
Joutsen mainitsi hiljattain Hollannissa soitetun keikan, johon kappaleella laulava Anneke van Giersbergen ei valitettavasti päässyt osallistumaan. Yleisö sai nauttia Helsingissä Anneken iloisesta äänestä taustanauhojen välityksellä musiikkivideon pyöriessä screenillä taustalla.
Setin vanhinta antia ”Into Hidingin” ohella tarjoili bändin silloisen jäsenen kosketinsoittaja Kasper Mårtensonin sävellys ”Black Winter Day”, joka sopi synkeään pimeän talviseen ajankohtaan paremmin kuin hyvin. ”My Kantele” on yksi Amorphis-suosikeistani ja biisin rakenne on vertaansa vailla päättyen kaihoisaan tunnelmointiin.
Vielä kuin salama kirkkaalta taivaalta tuttu ”Queen Of Time” -keikkojen intro pärähti soimaan ja tuolloin tiesi heti, mitä tuleman pitää. Encoren alkajaisiksi kuultu ”The Bee” moniulotteisine vaiheineen palkitsi yleisön ennen viimeistä näytöstä.
Loppukumarrusten ja kiitosten aikaan yleisöön lentää aina näyttävästi kuvitettu sekä Joutsenen nimikirjoituksella varustettu kortti, jossa on mainittu paikkakunta ja päivämäärä. Kortti löysi tämän esiintymisen jälkeen onnellisen omistajan ja ”My Name Is Night” -outronauhan myötä oli aika poistua hyvillä mielin seuraavia keikkakoitoksia kohti.
Raportti: Riku Juutilainen
Kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola