[three_fourth]Saksan Paderbornin synkkyydestä on syntynyt vuonna 2003 viikinginhajuista experimental-black metallia tuottava yhden miehen projekti Horn, joka julkaisi marraskuussa uusimman ”Feldpost”-nimeä kantavan seitsemännen täyspitkänsä. Saksaksi laulettujen lyyrikoiden tematiikka liikkuu maailmansotien juoksuhaudoissa ja keskiaikaisissa viikinkimittelöissä, johon myös musiikillinen anti vahvasti kuuntelijansa vie. Saatesanoissa kerrotaan ”Feldpostin” olevan ensimmäinen ammattistudiossa nauhoitettu tekele, sitä edeltäneet ovat enemmän tai vähemmän olleet kellaristudioissa tuotettuja. Levyltä löytyy myös pari uudelleen äänitettyä raitaa 2010 julkaistulta ”Distanz”-pitkäsoitolta.
Yllä mainitusta studiopäivityksestä huolimatta avausraita ”Drei Spaten am Grab” todistaa, ettei tähänkään julkaisuun olla haettu mitään turhan kliinistä otetta ja hyvä niin. Karu ja ilmava soundi sopii erittäin hyvin tähän maalailevaan melobläkkikseen, jota kantaa lukuisat kitaravallit ja julistuksen omainen, äkäinen saksankielinen ulosanti. Kappale itsessään alkaa jonkinlaisella alkusoitolla ennen kuin teosta kantava surumielinen melodia vie kuuntelijansa pohtimaan oman elämänsä jatkamisen mielekkyyttä. Äkäinen vokalisointi muuttuu biisin ehtoopuolella tunnelmaa kannattelevaksi clean-laulannaksi ja yksinkertaisuudessaan kappale toimii allekirjoittaneelle päätyen voimasoittoon näin syksyn harmauden keskellä.
Kauttaaltaan keskitempoisella levyllä kuullaan myös vähän rokkaavampia osuuksia eikä nopeampaa bläkykomppiakaan olla unohdettu täysin. Toinen highlight levyltä on kolmas ”Wache schreibt…”, jonka puolentoista minuutin jälkeen alkava mahtipontinen melodia yhdistettynä edellä mainittuun bläkykomppiin vie keskiajan verentuoksuiseen miekkojen kalskeeseen eikä synkistelyäkään olla täysin unohdettu tästä muuten eeppisestä kappaleesta. Poikkeumat levyltä ovat neljäs, hidastempoisempi ” …und keiner wuesst von Flandern” ja levyn päättävä rock-henkisempi ”Die verlorene Rotte” joka onkin toinen uudelleen nauhoitetuista raidoista.
”Feldpostin” soundimaailma on saanut studiopanostuksensa myötä hyvän, jyhkeämmän päivityksen kun vertaa edeltäviin tuotoksiin. Musiikillisesti Horn liikkuu Primordialin, Taaken ja Amon Amarthin maailmoissa ja todennäköisesti uppoaa edellä mainittujen orkesterien kannattajille. Levyn problematiikka on varsinkin loppupuolen turhilta täytteiltä maistuvissa osioissa joka liittyy varmasti osittain siihen, että levyn kaksi viimeistä raitaa ovat viiden vuoden takaisten biisien uudelleennauhoituksia eivätkä näin ollen ole ehkä ihan samalla tunnetilalla luotuja. Karkeasti sanottuna levyltä löytyy kaksi todella hyvää raitaa muiden ollessa siinä keskitasolla tai hieman sen yläpuolella.
Horn on projektina mukava uusi tuttavuus ja ”Feldpost” onkin sen tuotoksista se helpoimmin pureskeltava aikaisempien julkaisujen hakiessa enemmän experimental-metallia astetta ohuimmilla soundeilla. Tästä olisi mielestäni voinut jättää ainakin toisen uudelleenäänityksistä pois joka olisi antanut levylle hieman yhtenäisemmän otteen ja tehnyt siitä kantavamman alusta loppuun. Kaiken kaikkiaan tutustumisen arvoinen levy mikäli viikinkihenkinen melobläky konseptina kiinnostaa.
8/10
Tore Pedersen
https://www.facebook.com/HornOfficial/
https://www.youtube.com/watch?v=02d8gIHIjxM
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Drei Spaten am Grab
2. Die Würfel rollen wieder
3. Wache schreibt…
4. …und keiner wüsst’ von Flandern
5. Die verlorene Rotte
6. Überall und über allem
[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 Metalliluolan Tore Pedersenin arviossa.){kind=link}