Yksi historian aliarvostetuimmista death metal -levyistä on ruotsalaisen Entrailsin vuonna 2010 ilmestynyt debyytti ”Tales From The Morgue.” Bändiin tutustuminen aloitettiin vuoden 2011 ”Tomb Awaits” –levystä, mutta tästä oli muiden arvioiden perusteella lupa odottaa vielä parempaa. Ja albumi lunasti kiistatta odotukset.
Lyhyt intro asettaa tunnelman karmeiden tapahtumien keskelle ruumishuoneelle ja sen jälkeen räjähtää. Tarjolla on räkäistä menoa heti alkumetreistä, Entrails tarjoilee vanhan koulukunnan tunnelmaa perinteisten ruotsalaisten death metal pumppujen hengessä. Yllätyksenä ei tule se, että bändi on aloittanut toimintansa ja julkaissut ensimmäiset demonsa jo 1990-luvun alussa. Yhtye oli 10 vuotta telakalla kunnes kitaristi Jimmy Lundqvist kasasi Entrailsin uudestaan vuonna 2008 tuoreiden jäsenten kera ja parhaillaan valmistellaan jo kuudetta täyspitkää.
Perinteisen tavaran lisäksi Entrailsilla on mukana myös tunteellisempaa fiilistelyä mikä erottaa sen heti edukseen monesta muusta yrittäjästä. Esimerkiksi ykkösbiisissä kuultava kitarasoolokuvio on todella hieno. Monessa kappaleessa soolot erottuvat joukosta soundiltaan ja soittotyyli tarjoilee loistavaa kontrastia. Riffeissä on eräänlaisia melankolisia polkuja, mikä nostaa pisteitä. Lisäksi laulaja Jocke Svenssonilla on juuri sopivan brutaali ja räkäinen ääni tämän kaltaiseen metalliin.
Sovitusten osalta ei ole tyydytty aivan helpoimpiin ratkaisuihin, vaikka aluksi siltä saattaa vaikuttaa. Tunnelmallisten kitaramelodioiden saattelemana tempoa kasvatellaan sopivissa kohdissa. Kuin huomaamatta vauhtia on eri asteikolla ja sen jälkeen isketään vakuuttava riffi kehiin. ”Tales From The Morgue” on todellinen niskantappoalbumi. Erilaiset tempot tuovat vaihtelua ja vaikuttavat paljolti siihen, että levyä jaksaa kuunnella yhä uudelleen kyllästymättä.
On vaikea nostaa yhtä biisiä muiden yli ja kaikki kappaleet toimivat muodostaen todella vakuuttavan kokonaisuuden. Hetki hengähdystaukoa tulee ”Triumph Of The Sinnersissa,” jossa tunnelmoidaan alussa, mutta hiljaisempi ote ei kauaa kestä ja minuutin kohdalla on vauhtia koneessa jälleen-
Albumin kokonaiskesto on 44 minuuttia ja aika kuluu nopeasti, mielenkiinnon pysyessä jatkuvasti yllä. Tällaisia levyjä on ilo kuulla nykyaikana. Tuotanto ja sovitukset on toteutettu old school -tyylillä ilman turhia kikkailuja. Sävellykset, laulu ja koko paketti ovat olleet tällä bändillä hienosti kasassa debyytistä lähtien. Ei voi kuin kumartaa länsinaapurin suuntaan, jos tämä levy olisi julkaistu bändin aloittaessa toimintaansa vuonna 1990, kyseessä olisi takuuvarma ja tunnustettu klassikko.
9/10
Ville Krannila
1) Tales From The Morgue
2) Blood Red
3) Voices
4) Breath Of Blood
5) Entrails
6) Stormy Death
7) Euthanasia
8) Evil Obsession
9) Triumph Of The Sinners
10) The Morgue
11) The Curse Of Death
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}